Kun Ara, Y-Säätiö ja Järvenpään kaupunki yhdistivät voimansa, syntyi asunnottomuutta ennakkoluulottomalla tavalla ehkäisevä Wäylä lähelle Järvenpään keskustaa. Hybridikohteessa on sekä tavallisia vuokra-asuntoja että erityisasumista palveluineen.
Wäylä on vuonna 2020 Wärtsilänkatu 10:een valmistunut rakennus, jossa on 70 perinteistä vuokra-asuntoa, 20 tukiasuntoa ja 4 kriisiasuntoa. Rakennuksessa sijaitsee myös kaikille kaupunkilaisille avoin kansalaistoiminnan keskus Wärtsi, jossa voi käydä ruokailemassa tai saamassa maksutonta palveluneuvontaa. Myös Keusoten terveysneuvontapiste on avoinna Wärtsissä kerran viikossa.
Wäylä valmistui vuonna 2020 Järvenpään keskustan tuntumaan Wärtsilankatu 10:een.
Talon on rakennuttanut omistukseensa Y-Säätiö, ja perinteiset vuokra-asunnot ovatkin M2-koteja. Erityisryhmille tarkoitetut asunnot on jälleenvuokrattu Rinnekodeille, joka vuokraa asuntoja Keusoten asukasvalinnan kautta tuleville asukkaille. Wäylään kuuluu myös noin 22 hajasijoitettua tuettua asuntoa Järvenpään alueella.
Järvenpää halusi vähentää ja ennaltaehkäistä asunnottomuutta uudella tavalla
- Wäylä-hanke lähti meillä liikkeelle kaupungin tarpeesta vähentää ja ennaltaehkäistä asunnottomuutta ja ratkaista vaikeasti asutettavien järvenpääläisten asumistarpeet. Yksikölle haluttiin löytää hyvän sijainnin tontti, jotta asukkaiden palveluiden tavoitettavuus saatiin taattua, kertoo asumisen erityisasiantuntija Mari Karsio Järvenpään kaupungilta.
Sijainti Wäylällä on tosiaankin loistava. Läheltä löytyvät kaikki arjen palvelun kannalta tärkeät toimijat kävelymatkan päästä. Hankkeessa on vahvasti mukana myös Asunto ensin -ajattelumalli. Mallin lähtökohtana on, että ihminen tarvitsee turvallisen kodin, jonka saamisen jälkeen muut elämänhallintaan liittyvät haasteet on helpompi kohdata.
- Asunto ensin -ajattelumallin mukainen asumisratkaisuiden löytyminen tukee tehokkaasti kaupungin peruspalveluille asettamia tavoitteita: terveyden edistämistä, terveyserojen kaventumista ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä, korostaa Karsio.
Wäylä sopi hyvin Y-Säätiön toimintaideaan
Kaupunki osoitti tontin Y-Säätiölle, jonka toimintaideaan Wäylä sopi erinomaisesti.
- Kaikissa Y-säätiön tukiasunnoissa noudatetaan Asunto ensin -periaatetta. Tässä hankkeessa saatiin hienosti yhdistettyä niin Y-säätiön, kaupungin kuin myös asukkaiden tavoitteet. Myös tuetun asumisen tarpeessa olevilla ihmisillä on oikeus löytää koti omasta elinpiiristä ja siirtyä eteenpäin asumispolullaan, toteaa asiakkuusjohtaja Eeva Tammisalo Y-Säätiöstä.
Wäylä-hanke kiinnostaa myös kansainvälisesti.
- Vieraiden huomio on kiinnittynyt erityisesti hybridiasumiseen. Kansainvälisesti on poikkeuksellista, että tuetun asumisen tarpeessa olevat ihmiset voivat asua tavallisessa asumisympäristössä. Wäylä onkin erinomainen esimerkki siitä mitä saadaan aikaan, kun toimijoilla eli tässä tapauksessa kaupungilla, Y-Säätiöllä, Rinnekodeilla, Aralla ja hyvinvointialueella on vahva tahtotila toteuttaa tällainen hanke, Tammisalo kertoo.
Ara halusi nimenomaan hybridiasumisen kohteen
Arassa hanketta on vienyt sinnikkäästi eteenpäin rahoitusylitarkastaja Ritvaliisa Rinnemaa.
- Aran vahvana tahtotilana oli toteuttaa nimenomaan hybridiasumisen kohde, ja on hienoa, että Y-Säätiö jakoi näkemyksemme. Jokaisella ihmisellä ja erityisryhmällä on oikeus tavalliseen asumiseen tavallisella asuinalueella. Myös rakentamiskustannusten näkökulmasta on edullisempaa, että erityisasumista liitetään tavalliseen asumiseen, toteaa Rinnemaa.
Hanke vaati kaikilta osapuolilta paljon työtä, jotta sen kustannukset saatiin Aran asettamaan hintaraamiin sekä toteutustavaltaan sellaiseksi, että Ara pystyi sen hyväksymään. Hanke oli hylätty kaksi kertaa liian suurena yksinomaan asunnottomien kohteena. Erilaisten asumismuotojen yhdistelmä mahdollisti hankkeen läpimenon.
Ara tavoitteli hankkeessa esteetöntä tavallista asumista tavallisessa kerrostalossa niin, että erityistä tukea tarvitseville rakennettavat palvelu- ja yhteistilat sulautuvat muuhun asuntokantaan. Yhteistilat haluttiin myös laajemmin lähialueen asukkaiden käyttöön.
- Näin toimien saimme aikaan kohteen, joka ei leimaudu erityisryhmäkohteeksi myöskään ulkoasultaan vaan on tavallisen asuintalon näköinen. Painotimme myös hyvää sijaintia kaupungissa, sillä viihtyisä asuinympäristö ja palvelujen saatavuus on yleensä tärkeää lähes kaikille meille, perustelee Rinnemaa ja on tyytyväinen hybridiasumisen lopputulokseen.
- Naapurit ovat hyväksyneet toisensa ja heillä on myös yhteistä yhteisöllistä toimintaa. Toivoisin, että tästä toteutustavasta voisivat muutkin ottaa mallia ihan kaikkeen erityisryhmien asumiseen.
Myös M2-asukas kiittelee toteutusta
Naapureiden hyväksynnän todentaa myös Jari Väänänen, joka on asunut M2-kotien asunnossa puolisen vuotta.
Jari on tyytyväinen asumiseensa Wäylän M2-kodissa. Talo on rauhallinen ja palvelut ovat lähellä.
- Olen tykännyt asua täällä, talo on hiljainen ja sijainti erinomainen. Asuntokin on toiminut hyvin. Itse en ole käyttänyt Wärtsin kahvilapalveluja, mutta tiedän muiden asukkaiden käyttäneen ja kuntosalilla olen joskus itsekin käynyt, kertoo huoltomiehenä Järvenpään alueella työskentelevä Väänänen.
Talon valmistumisen jälkeen asukkaat toivoivat yhteistiloihin kuntosalia, jonka Rinnekodit ja Y-Säätiö toteuttivat. Yhteistyötä tehdään muutenkin. Kohteessa on pidetty kaikkien asukkaiden yhteinen asukaskokous. Rinnekodit on toteuttanut myös naapurustokyselyn saadakseen toiminnastaan palautetta lähialueen asukkailta.
Vähäinen asukasvaihtuvuus kertoo onnistumisesta
M2-kotien 70 vuokra-asunnossa asukasvaihtuvuus on ollut vähäistä, asiakkuusjohtaja Eeva Tammisalo kertoo. Tämä kertoo omaa kieltään hankkeen onnistumisesta. Talo valmistui korona-aikana, mikä osaltaan hidasti asukastoiminnan käynnistymistä, mutta sitäkin on viritelty käyntiin.
- Asunnon hakijoista kävi ilmi, että monia painaa yksinäisyys, ja halutaan olla osana yhteisöllistä asuinyhteisöä. Rinnekodit tekee siinäkin asiassa tärkeää työtä, vaikka yhteisöllisyyden kehittymisessä asukkailla on totta kai päärooli, toteaa Tammisalo.
Myös tuetun asumisen asunnossa asuva Mika on ollut tyytyväinen asumiseensa Wäylässä.
- Muutin taloon tammikuussa 2022. On tärkeää, että on oma asunto eikä tarvitse asua kenenkään kanssa. Ihan hyvin asuminen on täällä sujunut. Itse en enää mielestäni tarvitse paljoa tukea asumiseen, toteaa Mika, joka myös työskentelee Wärtsin keittiössä.
Wäylällä yhteiskunnallista merkitystä
Wäylän tuki- ja kriisiasunnot on suunnattu pitkäaikaisasunnottomille tai sen uhan alla oleville henkilöille. Kriisiasunnoissa asutaan yleensä 1–3 kuukautta, mutta tuetun asumisen asuntoihin tehdään toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tuettuun asumiseen päästäkseen asukkaan on kyettävä huolehtimaan pääsääntöisesti itsestään. Annettu tuki on kevyttä kuten opastusta kodin hoitamiseen tai vaikka tukea pankkiasiointiin.
Mika, Niina ja Tanja Wäylän yhteistilassa. Wäylän tilat koetaan hyviksi, mutta toiminnan myötä on tullut esiin mm. harrastetilojen lisätarve. Rinnekotien edustaja pääsi vaikuttamaan Wäylän tilasuunnitteluun.
- Meille tulee ihmisiä, joilla on erilaisia haasteita elämässään vuokranmaksuongelmista päihteisiin ja rikostaustaan. Parhaimmassa tapauksessa tämä voi toimia ponnahduslautana ja elämänhallinnan harjoittelupaikkana, jossa opetellaan asumisen taitoja ja siirrytään sitten tavalliseen vuokra-asuntoon, kertoo palveluyksikön johtaja Nina Leskinen Rinnekodeilta.
Ohjaaja Tanja Kasslin korostaa Wäylän yhteiskunnallista merkitystä.
- On iso merkitys sillä, että kodin kautta pystyy hoitamaan asioita. Jos ihmisellä ei ole mitään paikkaa mihin kiinnittyä, elämä menee aika mahdottomaksi. Olemme huolissamme hallituksen kaavailemista Kelan tukien kiristyksistä, jotka hyvinkin lisäävät työssäkäyvien ja yksinhuoltajien tarvetta tulla asiakkaiksemme, kun vuokravelat kasvavat ja häädöt lisääntyvät, harmittelee Kasslin.
Leskinen korostaa asunnottomuuden torjunnassa erityisesti Asunto ensin -ohjelmaa, jonka turvin asunnottomuus on Suomessa saatu esimerkillisen matalalle tasolle verrattuna muihin Euroopan maihin.
- Ihmisiltä ei pitäisi vaatia suuria elämäntapamuutoksia, jotta asuminen onnistuisi. Kun ensin tarjotaan turvallinen asunto, ihminen kykenee tarttumaan muiden asioiden hoitamiseen, korostaa Leskinen.