Asukasvalintojen valvonta kuuluu ARA-rahoitteisten asuntojen sijaintikunnalle. ARAn tehtävä on ohjata kuntia ja vuokratalojen omistajia asukasvalinnassa sekä yhteishallinnon (asukasdemokratia) toteuttamisessa.
Ohje asukasvalintojen valvonnasta kunnille ja hyvinvointialueille (pdf)
Kunnan päätös valvontatavasta
Kunta päättää valvontatavastaan, joka annetaan tiedoksi kunnan alueella toimiville ARA-rahoitteisten asuntojen omistajille.
Valvontatavat
Valvonta voi olla joko etukäteis- tai jälkivalvontaa ja sitä voidaan toteuttaa myös pistokokein.
Etukäteisvalvontaa (ennen vuokrasopimuksen solmimista) on hyvä tehdä esimerkiksi silloin, kun toimijana on uusi yleishyödylliseksi nimetty vuokra-asuntojen tuottaja tai kun uusi ARA-rahoitteinen erityisryhmille tarkoitettu rakennushanke valmistuu. ARA suosittelee, että kunta valvoisi asukasvalintoja aina etukäteen silloin, kun omistaja haluaa poiketa asukasvalintaperusteista erityisestä tai tilapäisestä syystä.
Jälkivalvontaa tehtäessä vuokratalon omistaja toimittaa valvontatiedot kunnan päättämällä tavalla.
Jos kunta valvoo asukasvalintoja pistokokein, valvonta-ajanjakson tulisi olla riittävän pitkältä ajalta. ARA suosittelee ajanjaksoksi vähintään yhtä kalenterikuukautta. Pistokokeita olisi hyvä tehdä vähintään kahdelta kalenterikuukaudelta vuodessa.
Asukasvalinnoista esitettävät asiat
Valvonnassa ja tietojen toimittamisessa voi käyttää apuna ARAn asukasvalintapäätökset-mallilomaketta.
Lataa asukasvalintapäätökset-mallilomake (docx)
Asukasvalinnoista on käytävä ilmi seuraavat asiat:
- asunnonhakija
- asunnontarpeen kiireellisyys
- varallisuus ja tulot
- ruokakunnan koko
- haettavan asunnon koko.
Asuntojen sijaintikunnan asukasvalintoja valvovalla viranomaisella on oikeus saada yhteisöiltä kaikki valvontaan liittyvät asiakirjat nähtäväkseen. Salassa pidettävät tiedot voi tarvittaessa käydä tarkastamassa paikan päällä (asuntohakemusten ja liitteiden säilytyspaikka).
Erityisryhmäkohteiden valvonta
Erityisryhmäkohteissa, myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa olevat asunnot, ovat vuokra-asuntoja, joiden asukasvalintaperusteet ovat samat kuin muissakin valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat taloudet vastaavalla tavalla kuin normaaleissa vuokra-asunnoissa.
Edellä mainittujen tietojen lisäksi erityisryhmien asukasvalinnoista on huomioitava, että hakija kuuluu ARAn päätöksen mukaiseen erityisryhmään. Palveluasumisen tarve selvitetään lääkärin tai muun alan asiantuntijan, esimerkiksi sosiaalityöntekijän kirjallisella lausunnolla. Lausunnossa on todettava sairauksien ja vammojen lisäksi hakijan fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky ja onko se alentunut niin paljon, että hän on palveluasumisen tarpeessa.
Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Jos hakijoina on henkilöitä, joiden asunnontarve on yhtä suuri, esimerkiksi tavallista palveluasuntoa on hakemassa lääkärinlausuntojen perusteella yhtä paljon toimintakyvyltään alentuneita hakijoita, hakijoiden keskinäisessä vertailussa etusijalle asetetaan hakija, jonka varallisuus ja tulot ovat pienemmät.
Poikkeaminen varallisuusrajoista
Valtioneuvoston asetuksella on annettu mahdollisuus poiketa jonkin verran asukasvalintaperusteista varallisuuden osalta, jos kysymyksessä on sellaisen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Hakija voidaan sijoittaa tuolloin ARAn tuella rahoitettuun palveluasuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos paikkakunnalla ei ole lainkaan vapaarahoitteisia palvelutaloja, eikä hakija alentuneen toimintakykynsä takia kykene asumaan kotona palveluiden turvin. Tästä sekä erityisryhmien asukasvalinnoista voi lukea lisää erityisryhmille tarkoitetusta ohjeesta.