Hanna Dhalmann sai festivaalikävijöiltä ihastelevia kommentteja Helsingin asuntopolitiikasta ja Helsingistä kaupunkina.
Kesäinen Helsinki tarjosi upeat puitteet ja hieno festivaalitunnelma lumosi osallistujat International Social Housing Festival -tapahtumassa. Verkostoituminen ja yhdessä oppiminen oli monelle kävijälle keskeinen osa festivaalia.
Seminaarit, workshopit, verkostoitumistilaisuudet ja vierailukäynnit kuljettivat kansainvälisen joukon Helsingin kaupungintalolta Oodiin, Kansallismuseoon, yliopistolle ja eri kaupunginosiin. Tapahtuma sijoittui ympäri Helsinkiä, mikä tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua Helsinkiin monipuolisesti. Erityisesti vierailukäynnit Helsingin eri alueilla oleviin asuntokohteisiin, esimerkiksi Jätkäsaaressa, Mellunmäessä ja Käpylässä, olivat osallistujien mieleen.
Monille ISHF2022-tapahtumaan osallistuneille tämä oli ensimmäinen näin suuri kasvokkainen tapahtuma pandemian jälkeen. Siksi ei ole yllättävää, että verkostoituminen nousikin monelle osallistujalle yhdeksi tapahtuman kohokohdista.
Voimme oppia muilta, mutta emme kopioida
Osallistujat kuulivat myönteisiä uutisia Helsingistä. Kaupunki on aktiivinen toimija asumisessa ja tavoittelee vieläkin parempaa. Asuntorakentamisen tuotanto aiotaan nostaa nykyisestä 7000 asunnosta 8000 uuteen asuntoon. Samalla kunnianhimoinen tavoite on poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Myönteistä viestit kertoi Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann.
Myös kaupungin sosiaalisen sekoittamisen politiikka tuli festivaaleilla usein esille. Tätä ”Helsinki Mixiä” kuvaili puheessaan mm. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki: Kaupungin asuinalueilla eri taustoista tulevat lapset käyttävät samoja pihoja, puistoja ja kouluja.
Hanna Dhalmann oli syystäkin hyvin tyytyväinen saamistaan myönteisistä palautteista.
– Oli tietysti mukava kuulla ulkomaisten festivaalikävijöiden ihastelevia kommentteja Helsingin asuntopolitiikasta ja Helsingistä kaupunkina. Sain myös paljon inspiraatiota siitä sosiaalisen asumisen kehittämistyöstä, mitä muualla maailmassa tehdään. Monet kamppailevat samanlaisten haasteiden kanssa ja puhuimmekin, että tällainen tapahtuma toimii myös eräänlaisena vertaistukena kun saamme jakaa kokemuksia työstämme toistemme kanssa.
Myös Anni Sinnemäki loisti tyytyväisenä.
– Olen äärimmäisen tyytyväinen, festivaalitapahtuma on tehnyt hyvää itse-ymmärryksellemme. On hienoa, että voimme jakaa ajatuksiamme ja kokemuksiamme ja siten oppia toisiltamme, mutta emme voi kuitenkaan kopioida muiden maiden systeemejä.
Oppeja valtamerten taakse
Havaijilta Helsinkiin tuli parikymmenpäinen ryhmä eri alojen edustajia, heidän joukossaan sikäläisen HOPE-organisaation toimitusjohtaja Brandee Menino. Hän kertoi, että osallistuminen oli mahdollista vain ulkopuolisten lahjoitusten ansiosta. Valtaosalle ryhmästä kyseessä oli ylipäätään ensimmäinen ulkomaanmatka.
Brandee Menino (vas. 3.) haluaa juurruttaa Asunto ensin -konsepti myös Havajille.
– Täällä pääsemme oppimaan, miten Asunto ensin -konsepti on saatu pystytettyä muissa maissa. Kun vertaan sitä oman maani tilanteeseen, tunnen oloni suorastaan noloksi. Yhdysvalloissa me vain puhumme siitä, että välitämme kansalaisistamme, mutta Suomessa te satsaatte heihin ja asuntopolitiikkaan kokonaisuutena.
Menino muistuttaa, että Havaijilla on Yhdysvaltojen osavaltiosta pahin asunnottomuusongelma asukaslukuun nähden.
– Olen itse ollut alalla nyt 20 vuotta. Aloimme soveltaa asunto ensin -ajatusta vasta seitsemisen vuotta sitten. Sitä ennen työmme oli enemmän hyväntekeväisyyttä ja ihmisten auttamista. Emme varmastikaan pysty vaikuttamaan koko Yhdysvaltoihin, mutta ainakin Havaijilla voisimme toteuttaa pilottihankkeen, kerätä siitä dataa ja kokemuksia jaettavaksi liittovaltion tasolla.
Virtaa alan ihmisten kohtaamisista
Italialaiset Ludovico Da Prato ja Francesca Spigarolo edustavat Milanossa toimivaa sosiaalisen asumisen säätiötä, Fondazione Housing Sociale (FHS). He vetivät yhdessä workshopin otsikolla: ”Towards Fluid Systems of inhabiting” Pikku-Parlamentin tiloissa.
Ludovico Da Prato ja Francesca Spigarolo
Molemmat kertovat saaneensa festivaalipäivien ohjelmasta ja kohtaamisista paljon energiaa ja inspiraatiota.
– Oli upea mahdollisuus oppia muilta osallistujilta, inspiroitua ja jakaa ideoita ja ajatuksia tulevaisuuden asumisesta.
Ajatusten vaihto muiden kanssa innosti myös jatkoon.
– Olemme valmiita kokeilemaan käytännössä tapahtumassa saatuja uusia ideoita, he kertovat.
Apulaisprofessori Julie Lawson RMIT-yliopistosta oli festivaalin partneri, joka viihtyi niin estradilla kuin katsomossakin. Aktiivinen puhuja ja keskustelija pureutui seminaarissaan finansialisaatioon otsikolla: ”Tools to Tame Financialisation of Housing”.
Kath Scanlon ja Julie Lawson
Julie Lawson nautti kohtaamisista kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Häneen teki erityisesti vaikutuksen kuulla Suomen kaupunkipolitiikasta ja parhaista käytännöistä kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä.
– Helsingissä tunnelma oli erittäin lämmin – olimme todella tervetulleita kuin kotiin, joten festivaalin tunnus, ”Welcome Home!”, kyllä toteutui. ISHF2022-tapahtuma oli mitä inspiroivin, käytännöllinen ja todella tarpeellinen tilaisuus, joka rohkaisi eteenpäin rakentamaan parempaa maailmaa, jossa jokaisella on oikeus kohtuulliseen asumiseen, Lawson summaa.
Festarivieraita kaikkialta, mutta yksi kieli ylitse muiden
Ehkä eniten kuultu kieli Helsingissä festivaaliviikolla oli hollanti. Menipä mihin tapahtumaan tai tutustumiskierrokselle tahansa, niin enemmistö paikallaolijoista tuntui tulevan tulppaanimaasta.
Annette Koenders oli mukana Puu-Käpylän opastetulla kävelykierroksella.
Hilversumin kaupungilla kulttuuriperinnön johtavana asiantuntijana työskentelevä Annette Koenders valaisi asiaa ja kertoi sille kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin koko festivaalin tarina alkoi Amsterdamista vuonna 2017 ja tapahtuma tunnetaan siksi Hollannissa hyvin. Toisaalta Hollannissa on myös Euroopan suurin sosiaalisesti tuetun asumisen sektori.
–Tällä hetkellä meillä on myös isoja haasteita edullisen asumisen kanssa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sosiaalinen asuntotuotanto on vähentynyt rajusti, Koenders kertoi.
Festivaaleilla Koenders toivoi löytävänsä työkaluja ja esimerkkejä hankaliin haasteisiin: miten rakentaa ja remontoida kohtuuhintaisia asuntoja, parantaa päätöksentekoa ja luoda osallistavia asuinalueita?
Koendersin kotikaupunki Hilversum on Hollannin suurin puutarhakaupunki, ja sitä myös ympäröi luonto, mikä on erittäin tiheästi asutussa maassa harvinaista. Koenders sanoo, että rakentaminen tuhoaa terveellisen vihreän ympäristön miltei väistämättä.
– Helsingissä minuun teki vaikutuksen se, että kaupunki itse omistaa rakennusmaata ja myös rakentaa itse. Silloin vuokratasoon ja asumisen laatuun pystyy vaikuttamaan, ja se ei ole ollut Hollannissa viime aikoina enää mahdollista.
KUVAT: Jesse Terho, Helena Berg ja Jyrki PIrkkalainen