Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Satakuntatalo Helsingin ydinkeskustassa peruskorjattiin ARAn tuella. Talo tuotiin 1950-luvulta 2020-luvulle. Erinomaisen sijaintinsa ansiosta talon soluasunnoista kilpailevat uudet opiskelijasukupolvet vuosikymmeniä eteenpäin.
Satakuntatalon syntyvaiheet ajoittuvat sodan jälkeisiin jälleenrakennusvuosiin. Talon suunnitellut arkkitehti, Einari Teräsvirta (1914-1995), sai Helsingin Kampissa, Lapinrinne 1:ssä sijaitsevan rakennuksen kutsukilpailuvoiton pohjalta suunniteltavaksi. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1950, mutta lakkoilu, inflaatio ja vaikeudet rakennustarvikkeiden saatavuudessa viivästyttivät rakennuksen valmistumista vuoteen 1952. Samana vuonna rakennus toimi olympiakisojen ulkomaalaisten lehtimiesten asuntolana. Sittemmin Satakuntatalo on toiminut opiskelijoiden asuntolana ja kohtaamispaikkana.
Satakuntatalo, Malminrinne 1, Helsinki
Talon peruskorjauksen pääurakka käynnistyi huhtikuussa 2021 ja urakan vastaanotto pidettiin 30.kesäkuuta 2022. Liiketilojen korjaukset olivat välitavoitteina, ja ne valmistuivat 1.kerroksessa syyskuun lopussa 2021. Peruskorjaustyöt kestivät kokonaisuudessaan 14,5 kuukautta. Suunnitellusta allianssi-urakkamallista luovuttiin ja lopulta peruskorjaus toteutettiin kiinteähintaisena pääurakkana.
Muutossuunnittelun lähtökohtana olivat talon omistajan, Satalinnan Säätiön ja Satakuntalaisen osakunnan, tarpeet. Entiset tilat olivat sokkeloisia ja vaikeasti saavutettavia, osa huoneista liian pieniä. Rakennuksen valmistumisen, vuoden 1952, jälkeen laajaa peruskorjausta ei oltu tehty.
Tilat muutettiin palvelemaan nykyisiä tarpeita
Satakuntatalon peruskorjauksessa uusittiin mm. 71 asuinhuonetta, liike- ja toimistotilat, ravintolatilat, juhlasaleineen, porrashuoneet, kaiken kaikkiaan 4 300 m2 kerrosalaa, josta huoneistoalaa 1 507 m2. Käytännössä koko rakennus peruskorjattiin.
Entisöity juhlasali.
Rakennuksen ylimmät kerrokset 5.-8.kerrokset kunnostettiin ja muutettiin asunnoiksi, pääosin soluasunnoiksi, joilla on kerroskohtaiset yhteistilat. Monesta viihtyisästä asuinhuoneesta avautuu upea merinäköala.
Osakunnan yhteiset tilat 2.-4. kerroksissa sijaitsevat siirretään kellarikerrokseen ja 5.kerrokseen. Osakunnan käytössä olevat tilat 5. kerroksessa peruskorjattiin, modernisoitiin keittiö ja ääneneristystä juhlasalin ja kirjaston välillä parannettiin.
Talon ensimmäinen ja toinen kerros käsittävät liikehuoneistoja, joita Satalinnan säätiö vuokraa yrittäjille. Korjaustyön jälkeen liiketiloissa toimivat parturi-kampaamo, musiikkistudio, laserpaino ja nepalilainen ravintola. 2.kerros on peruskorjauksessa muutettu toimistotiloiksi ja vuokralaiskäyttöön.
Satakuntatalon 3:n kerroksen ravintolatilat ja 4:n kerroksen juhlasali on myös vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle. Näissä tiloissa toimii catering-yrittäjä, yrityksen tilausravintola, jonka sydämenä historiallinen juhlasali toimii.
Kerroksissa olleista saunatiloista vapautuvat tilat muutettiin asuinnoiksi. Kellariin rakennettiin uudet tilat, osakunnan saunaosasto, kuntosali, pesula sekä ravintoloiden sosiaalitiloja sekä varastotiloja.
Uusi jätehuone rakennettiin sisäpihan yhteydessä olevaan varastotilaan. Sisäpihalle sijoitettiin uusia polkupyörätelineitä.
Talo päivitettiin 1950-luvulta 2020-luvulle
Rakennus oli myös teknisesti kulunut ja lähes kaikki rakennusosat huonokuntoisia ja näkyvät pinnat oli korjattava. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä, käyttövesiverkosto ja jätevesiviemärit uusittiin kauttaaltaan. Myös kaikki märkätilarakenteet rakennettiin uudelleen.
Oleskelutilaa.
Korjaustyön yhteydessä tehtiin runsaasti väliseinämuutoksia. Erittäin huonokuntoisia väliseiniä ja rakenteita purettiin suunniteltua ja ennakoitua enemmän, mikä aiheutti lisärahoituksen tarvetta rakennusaikana.
Rakennuksen sähkötekniset järjestelmät ja kaapeloinnit ovat lähes kaikki alkuperäisiä ja ne oli uusittava. Kellaritiloissa suoritettiin laajasti maanvaraisen lattian uusimista.
Rakennuksen julkisivut kunnostettiin; vuolukivilaattojen kiinnitykset vahvistetiin, saumat uusittiin ja asennettiin haljenneiden luonnonkivien tilalle uudet. Helsingin kaupunginmuseo oli hyväksynyt julkisivun korjausmallin.
Alkuperäisiä ikkunoita ja ovia, viemäröintejä, sähköjärjestelmiä, asuntojen märkätiloja ja keittiöitä sekä ilmanvaihtoa uusittiin ja korjattiin.
Lisäksi kaikki hissit uusittiin kokonaisuudessaan. Rakennuksen esteettömyyttä parannettiin.
ARAn rahoituksella keskeinen rooli
Elokuun alkuun 2022 mennessä tilat on otettu käyttöön ja asukkaat ovat muuttaneet sisälle. Vaikka osin nyt on liian aikaista todentaa, voidaan arvioida peruskorjaushankkeen päätavoitteiden toteutuneen. Talon omistajan hyväksymät tavoitteet vuonna 2020 peruskorjaukselle olivat:
- Kiinteistön arvo nousee enemmän kuin investointikustannus
- Korjatut tilat ovat houkuttelevammat opiskelijoille
- Nykyaikaisten tilojen vuokraus paranee
- Liiketilat tulevat ajan tasalle
- Ylläpitokustannukset voidaan ennakoida, korjaukset vähenevät
- Säätiön ja killan toimintojen sekä palveluiden monipuolistuminen
- Runsaasti toimivia yhteistiloja
- Hyvä lopputulos
Peruskorjaushankkeen budjetti oli 8,7 miljoonaan euroa (sis. alv 24%). Hankkeen aikana jouduttiin pääosin rakennuksen heikosta kunnosta johtuen hakemaan lisälainaa 300.000 euroa.
Hankkeen rahoitussuunnitelmaan saatiin ARAn korkotukilainaa kokonaissummaltaan hieman yli 7 miljoonaa euroa. ARA myönsi myös opiskelija-asuntojen osalle erityisryhmien investointiavustusta noin 1,2 miljoonaa euroa. Näillä rahoituksilla hanke saatiin käyntiin, sillä pankkilainojen turvin peruskorjaus ei olisi käynnistynyt. Satakuntatalon peruskorjaus saatiinkin rahoitettua ARAn tukipäätöksien ansiosta. Lisärahoituksen myönteinen päätös varmisti peruskorjauksen saamisen valmiiksi loppuun asti.
Toivotamme Satalinnan säätiölle ja Osakunnan jäsenille mukavia hetkiä ja kohtuullisten kustannuksien opiskelija-asumista Helsingin keskustan ydinalueella.
Hankekokonausuus ja sen toteuttajat
Rakennuskohteen laajuus
Entisöityä portaikkoa.
- Kerrosala 4 300 m2
- Huoneistoala 1 507 m2
- Bruttoala 5 150 m2
- Asuinhuoneita 71 kpl
- Liiketiloja ja toimistotiloja 1.ja 2.kerroksessa
- Yhteistiloja, teknisiä tiloja
- Ravintola, keittiö ja juhlasali 3.ja 4.kerroksessa
- Porrashuoneita 5 kpl
- Tilaaja = rakennuttaja
- Satalinnan Säätiö sr, toiminnanjohtaja Kristiina Nieminen, ylläpidon vastaava Jarmo Liiri.
- Tilaajan edustaja peruskorjaushankkeessa projektinjohtaja Esa Klemetti, Citron Oy
- Rakennuttajakonsultti
- Vahanen Rakennuttaminen Oy, projektipäällikkö Jyrki Laurinen
- Arkkitehti- ja pääsuunnittelu
- ERAT Arkkitehdit
- Pääsuunnittelija Sebastian Lönnqvist
- Rakennesuunnittelu
- Lauri Mehto Insinööriritoimisto Oy, Simo-Pekka Valtonen
- LVIA-suunnittelu, Viisicon Oy, Sami Matoniemi
- Sähkösuunnittelu, Hepacon Oy, Markku Ollikainen
- Pääurakoitsijana toimi R4 Korjausurakointi Oy, vastaava työnjohtaja Miro Luodes
Satakuntalainen Osakunta ja Satalinnan Säätiö
Satakuntalainen Osakunta on pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevien satakuntalaistaustaisten opiskelijoiden yhteisö.
Satalinnan Säätiö sr perustettiin vuonna 1950 Satakuntatalon rakennuttajaksi. Säätiön tarkoitus on huolehtia Satakuntalaisen Osakunnan taloudesta ja ylläpitää opiskelija-asuntolaa.
Kuvat: Jarmo Liiri
Sampo Vallius, ARA:
Onnistuneella perusparannuksella soluasuntoja ydinkeskustaan
Perin harvoin ARAssa päästään tekemisiin todellisten arvorakennusten kanssa. Olympiavuonna 1952 valmistunutta Satakuntataloa voi todellakin pitää sellaisena. Sen kunniakas historia olympialaisten lehdistön majoituspaikasta Satakuntalaisen Osakunnan opiskelija-asuntolaksi ja uniikki sijainti Helsingin ytimessä, tekevät Satakuntatalosta ikonisen maamerkin ja tärkeän osan suomalaisen opiskelija-asumisen historiaa. Luonnollisesti rakennus on myös suojeltu.
Satakuntataloa hallinnoiva Satalinnan Säätiö lähti tekemään kulttuurihistoriallisesti ja taloudellisesti merkittävää peruskorjausta huolellisen valmistautumisen kautta. ARA oli mukana hankkeen valmistelussa tavallista aktiivisemmin, ja virastoa pidettiin kiitettävän hyvin ajan tasalla sekä valmistelun että itse projektin eri vaiheissa. Harvinaisen lisän normaaliin prosessiin toivat myös vierailut tiloissa sekä ennen korjausta että remontin aikana.
Arvokkaan ja suojellun rakennuksen peruskorjaus eroaa monilta osin tavanomaisesta. Lukuisia yksityiskohtia on ennallistettu Kaupunginmuseon ohjauksessa, eikä mm. talon julkisivuihin saanut tehdä muutoksia. Kuitenkin remontissa onnistuttiin tuomaan Satakuntatalo vahvasti 2020-luvulle, ja varmasti vielä useat opiskelijasukupolvet saavat nauttia sen seinien suojissa ainutlaatuisen talon hengestä. Talon tilankäytön tehokkuutta kyettiin parantamaan merkittävästi ottamalla hyötykäyttöön hukkatiloja ja mm. tekemällä kellariin uudet sauna- ja kuntosalitilat. Vapautuneisiin tiloihin tehtiin asuntoja.
Satakuntatalon konsepti eroaa vallitsevasta opiskelija-asumisen linjasta perusteellisesti. Kaikilla asunnoilla ei ole omaa kylpyhuonetta eivätkä asunnot ole kooltaan suositusten mukaisia. Kohde koostuu korjattunakin pääosin soluasunnoista ja tavallista persoonallisemmista yhteistiloista. Sijainti ja talon vahva oma henki tekevät kuitenkin soluasumisesta edelleen haluttavaa ja uskallan väittää, ettei tilanne tule muuttumaan. Vahvasti yhteisöllisessä Satakuntatalossa asumisesta kilpaillaan ja se on etuoikeus.
Mielestäni olisi tutkimuksen arvoista, voisiko näitä laatuominaisuuksia monistaa ja asumista brändätä niin vahvasti, että lähtökohtaisesti sekä asuin- että tuotantokustannuksiltaan edullisempi soluasuminen voisi vielä kokea renessanssin. Vallitseva linja, jossa opiskelijat kopitetaan omiin yksiöihinsä ei liene pitkällä tähtäimellä sen paremmin kansantaloudellisesti kuin yhteisöllisyyden näkökulmastakaan kestävä tie.