ARA myönsi Vuoden parhaat ARA-neliöt 2022 -laatupalkinnon Helsingin Mellunmäessä Pyhätunturintie 2:ssa sijaitsevalle Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) kohteelle. Kohde edustaa laadukasta arkkitehtuuria, asuntojakauman monipuolisuutta, esteettömyyttä ja tavoitetta elinkaarikestävyydestä. Arkkitehtuurinsa puolesta rakennusten voidaan nähdä jo nyt liittyvän arkkitehtuuri-ikonien harvalukuiseen joukkoon.
Mellunmäki on Helsingin kaupunkiuudistusalueita, joita kaupunki haluaa tehdä houkuttelevammaksi. ”Me olemme olleet tässä ehkä jo etunojassa, kun olemme tehneet tämän hienon kohteen”, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö toteaa.
Täydennysrakentamista – jotain uutta
Pyhätunturintie 2 on täydennysrakentamishanke, jolla on asumisen vetovoimaa lisäävä merkitys Helsingin mittakaavassa katsoen hieman etäämmällä ruuhkaisimmista keskustapalveluista. Tontti sijaitsee Mellunmäentien varrella, josta kulkee useita linja-autoreittejä. Puotilan metroasema, Itäkeskus ja Rastila sijaitsevat muutaman kilometrin päässä. Kaava-alue rajautuu Mustavuoren luonnonsuojelualueeseen sekä laajempaan yhtenäiseen vihervyöhykkeeseen.
Pyhätunturintie 2 sijaitsee Helsingin Mellunmäessä.
”Ympäristö on rakennettu pääosin 1970-luvulla, ja sen ominaispiirteisiin kuuluu aikakauden lähiörakentamisen keskeiset piirteet. Rakennukset ovat laatikkomaisia, hyvin yksinkertaisia hahmoltaan. Pyhätunturintie 2 poikkeaa arkkitehtuuriltaan ja yleisotteeltaan tästä ympäristöstä”, arkkitehtuurin professori, kohteen pääsuunnittelija Rainer Mahlamäki kertoo.
Pyhätunturintie 2 muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja pihakannen alla olevasta autohallista. Rakennuksissa on yhteensä 107 tavallista vuokra-asunto, joiden keskipinta-ala on 53,6 m2. Toinen rakennuksista on kolmiportainen, seitsemän kerroksinen lamellitalo ja toinen kolmikerroksinen pienkerrostalo.
Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke ja osassa myös lasittamaton. Rakennusten huoneistotyypit vaihtelevat yksiöistä viiden huoneen asuntoihin pinta-alojen ollessa välillä 32,5–100 m2. Pienkerrostalossa asunnot ovat kaksiota lukuun ottamatta kaksikerroksisia. Näissä asuntotyypeissä on pihatason asunnoissa niin sanottu esteetön selviytymiskerros. Lisäksi on yhteistiloina kerhotilat ja kaksi saunaosastoa ulko-oleskelutiloineen.
Asuttavuus – jotakin vanhaa, perinteistä
Pyhätunturintie 2 on erinomainen esimerkki hyvästä ja tavoiteltavasta laatutasosta. ”Meille Hekassa on tärkeää paitsi kohtuuhintaisuus, niin myös asuntojen laatu. Mielestämme asuntojen laatu toteutuu parhaiten suunnittelemalla asunnot laadukkaasti. Käytämme pääsääntöisesti vain Suomen parhaita asuntosuunnitteluarkkitehteja”, Jaana Närö kertoo.
Pyhätunturintien asuntojakauma kuvaa Hekan nykyistä tavoitetta, eli valtaosa asunnoista on eri kokoisia kaksioita, yksiötkin ovat yli 30m2. Lisäksi on 4-5 huoneen perheasuntoja. Asuntojen pohjista ilmenee tavoiteltavia laatuasioita, kuten asuttavuus ja kalustettavuus. Heka ei esimerkiksi suosi malleja, joissa olohuoneen takaseinällä oleva kaappirivi on yhtä kuin keittiö. Myös asuntojen varustelu pitäisi olla vähintään yleistä laatutasoa vastaava.
Asuntosuunnittelussa pyrittiin selkeisiin huonejärjestyksiin, ottamalla samalla huomioon valoisuus, joka on yksi perinteisen asuntosuunnittelun keskeisistä lähtökohdista. Yksityiskohtana mainittakoon Pyhätunturintie 2:ssa kaikkiin yli 50 m2 asuntopohjiin liitetty alkovi, jolla on tänä päivänä käyttöä myös työtilana.
Att rakennuttajana vastasi kohteen hinnasta ja korkeasta laadusta
Pyhätunturintie 2 valmistui Helsingin kaupungin asuntotuotanto Att:n rakennuttamana syksyllä 2021. Hankesuunnittelu aloitettiin kesäkuussa 2017, rakennuslupa saatiin kesäkuussa 2018 ja urakan kilpailutus toteutettiin loppuvuodesta 2018. Rakentamaan päästiin huhti-toukokuussa 2019. Urakan kilpailutus osui ilmeisimmin hyvään suhdanteeseen, sillä tarjouksia saatiin neljä. Halvimman ja kalleimman ero olin noin 2 milj.€. ARAsta saatiin päätös kolmessa viikossa ja hanketta kiiteltiin jo silloin.
Hankesuunnitteluvaiheessa projektipäällikkönä toimi Att:n Sari Koukku ja tästä eteenpäin rakennuttaja-arkkitehti Marja-Liisa Heikkilä.
Pyhätunturintie 2 muodostuu kahdesta rakennuksesta
Att:n tiimin muodostivat:
- Sari Koukku, projektipäällikkö
- Ari Sandgren, työmaavalvoja
- Tiina Ekman, projekti-insinööri
- Marja-Liisa Heikkilä, rakennuttaja-arkkitehti
- Minna Launiainen, LVIA-suunnittelupäällikkö
- Aatte Saastamoinen, sähkösuunnittelupäällikkö
- Heidi Vastamäki, kustannuspäällikkö
Kustannuksia laskettiin ensimmäisen kerran jo lokakuussa 2017, jonka jälkeen päädyttiin hintapaineiden vuoksi hakemaan muutosta kaavan vaatimaan rappaukseen julkisivussa ja luovuttiin pyöreistä nurkista. Ylimpien kerrosten julkisivujen porrastus toteutettiin parvekeratkaisulla rakennuksen porrastamisen sijasta, kertoo projektipäällikkö Sari Koukku Att:sta.
Rakennuttaja-arkkitehti Marja-Liisa Heikkilän mukaan työmaalla oli koko ajan selvää, että nyt tehdään hanketta, josta tulee arkkitehtonisesti poikkeuksellisen hieno. Yhteistyö pääurakoitsijan, Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa sujui hyvin. Oli myös hienoa saada tähän hankkeeseen pääsuunnittelijaksi Rainer Mahlamäki.
Asemaakaavalla on iso merkitys
Pyhätunturintie 2 suunnittelutyö on ollut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n arkkitehtitiimille hyvin mieluista. Tiimiin ovat kuuluneet kanssani vastaavana rakennussuunnittelijana Maritta Kukkonen sekä arkkitehdit Heidi Siitonen, Leila Hyttinen ja Johannes Koskela. ”Saimme haastavan tehtävän ja mielestämme onnistuimme sen toteuttamisessa hyvin, Rainer Mahlamäki toteaa.
Asemakaavatyöllä on aina iso merkitys lopputuloksen kannalta. Tässä tapauksessa asemakaavavaiheen yhteydessä oli tehty avainratkaisut. Rakennuspaikalle sijoitettiin kaksi rakennusta, joista toinen korkeampi kerrostalo ja toinen on matalampi kolmikerroksinen rivitalo. Asemakaava ei tosin rakennuksen tyyppiä määritellyt, mutta korkeus määriteltiin. Näistä lähtökohdista suunnittelutyö käynnistyi arkkitehdille tyypilliseen tapaan luonnostelemalla ja hahmottelemalla lähtökohtia ja analysoimalla asemakaavan ratkaisua.
Aallolta – jotain lainattua
”Pyhätunturintien rivitalon kohdalla voi ehkä suurpiirteisesti viitata joihinkin Aallon kehittämiin asuintalotyyppeihin 1930-luvulta, kuten Sunilaan tai Paimion parantolan lääkäreitten asuntoihin. Vähän samanlaista ajatusta lainattiin Alvarilta”, Rainer Mahlamäki sanoo.
”Jokaiseen asuntoon pääsee suoraa maantasosta pihan puolelta. Huoneistot ovat kahdessa tasossa, jolloin huoneistoon tullaan välikerroksesta ja sen jälkeen suunnataan joko ylös, tai alas. Tällä tavalla saimme aikaan tehokaan ja myös hyvin mielenkiintoisen asuinrakennustyypin.”
Mahlamäki toteaa, että asuntosuunnittelun ja -rakentamisen piirissä on käyty viime aikoina paljon keskustelua siitä, miten asuntojen pohjaratkaisut ovat tiivistyneet ja millä tavoin esimerkiksi kaksiot tehdään nykyisin selvästi pienempään neliömetrimäärään kuin aikaisemmin. Tämä on aiheuttanut monia, myös aiheellisia, kysymyksiä mm. huonejärjestyksen suhteen: asuinhuoneisiin kuljetaan olohuoneen kautta.
Rakennuksilla on erilaisia sävyjä
Rainer Mahlamäki kertoo, että Pyhätunturintie 2:n suunnittelun tavoitteena oli vaalea rakennuskokonaisuus kuitenkin niin, että julkisivuissa on selkeästi jokin sävy. Ympäristö muodostuu jollakin tavalla värillisistä, ei kirkkaan värisistä, mutta lievästi värittyneistä rakennuksista. Tälläkin tavalla haluttiin toteuttaa ajatusta täydennysrakentamisesta.
”Rakennusten julkisivuissa käytettiin kellertävää tiiltä ja harjattua alumiinia, joka loi arkkitehtuuriin omat piirteensä. Rakennuksilla on erilaisia sävyjä vuodenajasta ja päivän hetkestä ja auringon valon suunnasta riippuen. Laajempaa julkisivupintaa tarkastellessa paljastui myös se, että pinta reagoi hyvin mielenkiintoisella ja yllätyksellisellä tavalla auringonvalon ja päivän kierron suhteen”, Mahlamäki kuvailee.
”Oli erinomainen tehtävä suunnitella tällaiseen ympäristöön rakennukset ja olla samalla mukana siinä pitkässä kehityksessä, mitä suomalaiset arkkitehdit ovat jo 1920-luvulta saakka tehneet sosiaalisen asuntotuotannon kehittämisessä. Arvostan tätä palkintoa hyvin korkealle”, toteaa Rainer Mahlamäki.
Pyhätunturintie 2: tilat, toteuttajat, kustannukset.
Vuoden parhaat ARA-neliöt – tunnustuspalkinto
Tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen vuosittain yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain tammikuussa pidettävän ARA-päivän yhteydessä.
Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan on suunnittelut ja toteuttanut LAB-muotoiluinstituutista, sisustusarkkitehtuurin opiskelija, muotoilija Netta Kandelin.
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka)
Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja Suomen suurin vuokranantaja. Yhtiö omistaa 51 000 vuokra-asuntoa, joissa asui noin 92 800 asukasta. Keskivuokra on hyvin edullinen, 12,10€/asm2 , Pyhätunturintie 2:ssa 13,51 €/asm2. Tässä näkyy kohtuuhintaisuus hyvin selvästi.
Helsingin kaupungin asuntotuotanto (Att)
Att tuottaa korkeatasoisia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Att on Helsingin kaupungin organisaatio ja se vastaa kaupungin asuntotuotannon rakennuttamisesta kaupungin tavoitteiden mukaisesti.
Asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjän mukaan Att:n tehtävänä on vastata kaupungin oman uudisasuntotuotannon sekä kaupunkikonsernin asuntoyhtiöiden peruskorjausten rakennuttamisesta. Tavoitteena on rakennuttaa noin 1500 uudisasuntoa vuodessa ja lisäksi Hekan peruskorjaushankkeita noin 1000 asuntoa vuodessa. Tehtäviin sisältyy kaupungin eri osa-alueiden tasapainoisen kehittymisen edistäminen ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen, mikä näkyy siinä, että uudisasunnot tehdään A-energialuokkaan.
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki perustivat Lahdelma & Mahlamäki Oy:n vuonna 1997. Toimiston arkkitehtisuunnitteluryhmään kuuluu 30 arkkitehtia.
”Tärkeintä on tietää, miksi suunnittelet, kenelle suunnittelet ja mistä he tulevat; unohtaa ennakkokäsitykset ja lähestyä jokaista toimeksiantoa tuoreella silmällä, valmiina oppimaan. Sen sijaan, että luottaisimme valmiisiin kaavoihin, luomme ainutlaatuisia rakennuksia, jotka eivät ole vain yksinäisiä esineitä, vaan kasvavat ympäristönsä orgaanisiksi elementeiksi. Pyrimme ymmärtämään suunnittelemamme sijainnin lisäksi myös ihmisiä, jotka tulevat asumaan yhdessä rakennusten kanssa.”
Kuvat: Arno de la Chapelle