Y-Säätiön M2-Kotien massiivipuurunkokerrostaloissa on tutkittu mahdollisuuksia vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Kahdessa nelikerroksisessa ARA-vuokratalossa on 48 asuntoa.
M2-kodit rakennutti Suomen ensimmäiset massiivipuurunkoiset kerrostalot Jyväskylän Palokan Mannisenmäkeen. Talon pääurakoitsijana toimi JVR-Rakenne Oy ja arkkitehtinä Antti Nyyssönen Arkkitehtitoimisto AT Ky:stä. Kuva: Antti Nyman
Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on yleistynyt Suomessa, vaikka betoni on edelleen suosituin kerrostalojen rakennusmateriaali. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on rakennettu yhteensä noin 100 puukerrostaloa, joka on noin prosentti koko kerrostalokannasta. Määrä on vielä suhteellisen pieni, mutta puukerrostalojen suosio on tasaisessa kasvussa.
Viime vuoden kesäkuussa valmistuivat Suomen ensimmäiset massiivipuurunkoiset kerrostalot Y-Säätiö-konserniin kuuluvan M2-Kotien rakennuttamana. Jyväskylässä, Palokan Mannisenmäessä sijaitsevissa kahdessa nelikerroksisessa kerrostalossa on kaikkiaan 48 ARA-vuokra-asuntoa.
Puurakentaminen on yhteiskunnalliselle Y-Säätiö-konsernille yksi keinoista, joilla pyritään pienentämään ympäristöjalanjälkeä. Säätiön strategiaan seuraavalle kymmenelle vuodelle on kirjattu tavoite reilusta siirtymästä kohti hiilineutraaliutta. Tärkeä osa tavoitteen toteutumista ovat pienipäästöiset rakennusmateriaalit ja rakentaminen.
”Halusimme tutkia puurakentamisen mahdollisuuksia, sillä kestävä asuminen on meille merkittävä arvo ja strategiatavoite. On tärkeää, että myös ARA-rakentaminen on ympäristöä huomioivaa”, kertoo Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
Hirsikerrostalot ovat ainutlaatuisia rakenneratkaisuiltaan ja ulkonäöltään
Mannisenmäen puukerrostalot ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Poikkeuksellista M2-Kotien puukerrostaloissa on niiden massiivipuurakenne. Aiemmissa Suomessa rakennetuissa puukerrostaloissa ulkoseinien eristeet on tehty villojen ja koolausten avulla.
M2-Kotien Mannisenmäen puukerrostaloissa ulkoseinissä ei ole erillistä verhoilua tai lämmöneristystä. Niiden sijaan ulkoseinät ja runko ovat 20 senttimetrin paksuista vahvaa CLT (Cross Laminated Timber) -massiivipuulevyä, joka jatkuu sisäpinnasta ulkopintaan. Rakenneratkaisun tavoitteena on yksinkertaistaa ulkoseinärakenteen kosteusfysikaalista toimintaa.
”Rakenneratkaisuja haettaessa lähtökohtana oli löytää pitkäikäinen ja turvallinen rakenne, joka olisi mahdollisimman vähän altis työ- tai käyttövirheille. CLT-massiivipuulevy valikoitui runkoratkaisuksi erityisesti sen vesihöyrytiiviyden takia”, kertoo Kampman.
Massiivipuurakenne toimii siis kuin perinteinen hirsirakenne, mutta Mannisenmäen puukerrostalon hirret ovat yhden kerroksen korkuisia.
”Pienemmän hiilijalanjäljen lisäksi tavoittelimme aitoja puutalo-olosuhteita, jonka vuoksi seinät päätettiin rakentaa umpipuusta”, Kampman toteaa.
Myös arkkitehtuurisesti puukerrostalo on näyttävä ja poikkeuksellinen, sillä vastaavanlaista julkisivua ole Suomessa ennen nähty. Ulkoseinärakenteiden ansiosta julkisivu on listaton, eli täysin yhtenäistä pintaa kerrosvälien vaakasaumaa lukuun ottamatta.
Massiivipuurunkokerrostalot rakennettiin energiatehokkaasti
Ulkoseinärakenteiden lisäksi myös energiatehokkuuteen kiinnitettiin rakentamisvaiheessa erityistä huomiota. Mannisenmäen puukerrostalo on rakennettu valmiina saapuneista tilaelementeistä, jotka koottiin sisäverhoiluja myöten valmiiksi Elementti Sampo Oy:n tehtaalla Kuhmossa. Yksiöt ja kaksiot koostuvat yhdestä ja kolmiot kahdesta valmiiksi rakennetusta moduulista, jotka työmaalla nostettiin rakennuspalikoiden tapaan päällekkäin paikoilleen.
”Tällaisella tuotannolla on mahdollisuus parantaa laatua ja nopeuttaa rakentamista”, Kampman selittää.
Työmaan lämmittämisen ja kuivatusenergian tarve olivat perinteiseen betonirakentamiseen verrattuna huomattavasti pienemmät, sillä tilaelementit saapuivat kuivina ja taloa koottiin vain kuivalla säällä. Betonirakentamiseen verrattuna myös elementtien siirtämiseen ja kuljetukseen kului vähemmän energiaa, sillä massiivipuu on materiaalina betonia kevyempää.
Puukerrostaloista keskusteltaessa esiin nousevat usein kosteus- ja paloturvallisuuskysymykset, jotka myös Mannisenmäen talojen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa otettiin vakavasti. Talot ovat kauttaaltaan sprinklattuja eli tavallisia kerrostaloja paloturvallisempia. Myös kylpyhuoneiden rakentamisessa varmistettiin yhtä luotettavat märkätilat kuin betonirakennuksissakin.
Myös asumisen aikainen ympäristöystävällisyys on huomioitu
Vuokranantajana M2-Kodit haluaa mahdollistaa asukkaille ekologisen asumisen myös rakennusprosessin jälkeen. M2-Kotien puukerrostaloissa kaukolämpöä ei tarvita yhtä paljon kuin normaalisti, sillä viemäriin menevästä vedestä otetaan lämpö talteen. Tällä lämmöllä esilämmitetään rakennusta. Talossa on lisäksi käytössä energiatehokas vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoihin ja ulko- sekä parvekeoviin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja ne eristävät lämpöä tavallista tehokkaammin.
Lämmön talteenotto on huomioitu myös huoneistokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä. Energiaa säästetään lisäksi pitämällä talojen rappukäytävät ja porrashuoneet puolilämpiminä. Taloissa on myös varaus aurinkopaneeleille.
Ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan tarkoita tinkimistä asumismukavuudesta tai asuntojen kodikkuudesta. Vaalea puu rakennusmateriaalina tuo viihtyisyyttä ja valoisuutta. Avaruutta asuntoihin antavat myös seinän korkuiset ikkunat, joista avautuu näkymä Palokkajärvelle.
Puukerrostalot osana tulevaisuuden vähähiilisen rakentamisen trendiä
Jyväskylän Mannisenmäki ei jää Y-Säätiö-konsernin ainoaksi puukerrostaloprojektiksi, sillä käynnissä on myös toinen puurakenteinen kerrostalohanke. Rakennustyöt Kuopion Saaristokaupungissa ovat käynnissä ja Y-Säätiön M2-Kotien talojen arvioidaan valmistuvan keväällä 2021. Valmistuessaan ne ovat Pohjois-Savon ensimmäiset puukerrostalot. Tilaelementtirakenteisiin taloihin tulee yhteensä 48 ARA-vuokra-asuntoa.
Kampman näkee ympäristöystävällisten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tulevaisuuden valoisana. Yhteistyö uusissa tuotantotavoissa ja hankekehityksissä on ARAn kanssa ollut hedelmällistä. Erityisesti hän nostaa esiin päätöksen tulla vastaan hiukan korkeammissa investointikustannuksissa, jos niillä on vastaavasti vaikutusta asumisaikaisiin käyttökustannuksiin.
”ARAn tekemät päätökset viime vuonna ovat parantaneet puurakentamisen mahdollisuuksia ja tehneet siitä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon betonirakentamiselle. Olemme erittäin iloisia näistä ympäristöä tukevista päätöksistä”, hän kiittää.
Puuvahalla käsitellyt ja kuusipuusta rakennetut rappukäytävät ja tasanteet luovat upeaa tunnelmaa. Kuva: Antti Nyman