Aravalainan osuus oli ensimmäisessä aravalainoitetussa omakotitalossa noin kolmannes. Pankkilainan korko oli tuolloin 9 prosenttia ja aravalainan korko aluksi 2, myöhemmin 4 prosenttia. Aravalaina mahdollisti oman kodin hankinnan myös keskiluokalle ja työväestölle. Kuva: Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus.
Aravalainasta tuli vuodesta 1949 alkaen uusi asuntorahoitusmuoto, joka mahdollisti oman kodin hankinnan myös alemmalle keskiluokalle ja työväestölle. Aravalainoitettuja omakotitaloja rakennettiin Suomeen 1950- ja 1960-luvuilla noin 60 000.
Sodanjälkeisinä vuosina Suomessa vallitsi valtava asuntopula. Tilannetta helpottamaan aloitti huhtikuun alussa 1949 toimintansa uusi valtion viranomainen, Asuntotuotantotoimikunta ARAVA, jonka tehtävänä oli valtion takaamien ja kiinteäkorkoisten asuntolainojen myöntäminen.
Raskaista sodista toipuva Suomi oli menettänyt paljon rakennuksia ja sota oli myös pysäyttänyt rakennustoiminnan vuosien ajaksi. Maassa oli myös lähes puoli miljoonaa kotinsa menettänyttä Karjalan evakkoa.
Kansallisarkiston mapista avautuva dokumentti kertoo, että ARAVA kokousti 20.4. 1949 puheenjohtajanaan Eero Mantere. Tuossa kokouksessa tehtiin suomalaista asumisen historiaa: päätettiin ensimmäisen aravalainan myöntämisestä omakotitalon rakentamiseen.
Samaan aikaan toisaalla jyväskyläläisen kirvesmiehen perheellään olivat meneillään suunnitelmat kodin rakentamisesta Kypärämäkeen Vuorikadulle, uudelle asuinalueelle, jonka asemakaava oli valmistunut vuonna 1940. Alueelle asettui asumaan pääosin Karjalan siirtoväkeä.
Kirvesmies sai siis hyviä uutisia: ARAVA myönsi lainan omakotitalon rakentamiseen Jyväskylän kaupungille, joka edelleen lainasi myönnetyn summan kirvesmiehelle.
Pian aravalainoitettuja taloja alkoi nousta kiihtyvällä tahdilla eri puolille maata. Kaiken kaikkiaan aravalainan turvin rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla ympäri Suomen noin 60 000 omakotitaloa.
Aravalaina mahdollisti oman kodin hankinnan yhä useammalle
Tarkastellaan kirvesmiehen tilannetta hieman lähemmin. Aravapöytäkirjan mukaan hän ansaitsi 17 500 markkaa kuukaudessa, mikä tekee nykyrahassa Tilastokeskuksen rahanarvonmuunninta käyttäen noin 800 euroa. Huollettavia alaikäisiä lapsia hänellä oli yksi.
Omakotitalon hyväksytyt rakennuskustannukset olivat vajaat 980 000 markkaa, mikä tekee noin 45 000 euroa. Tällä summalla sai vuonna 1949 puolitoistakerroksisen tyyppitalon, jossa oli alakerrassa neliöitä 86 ja yläkerrassa 41. Rakennustarvikkeista oli vielä 1940-luvun lopulla pulaa, mutta talkoohenki eli vahvana.
Kirvesmiehen talon ensisijainen rahoitus oli pankkilaina, jota oli saatu rakennushankkeeseen 500 000 markkaa (vajaa 23.000 euroa). Aravalainan osuus hyväksytyistä rakennuskustannuksista oli noin kolmannes, 330 000 markkaa (noin 15 000 euroa). Omia säästöjä oli 57 000 markkaa (2600 euroa). Oman työn osuutta oli kirvesmiehelle merkitty 90 000 markan edestä (noin 4100 euroa).
Myönnetyn pankkilainan korko oli 9 prosenttia. Ero aravalainan korkoon oli melkoinen: aravalainan korko oli neljän ensimmäisen vuoden aikana 2 prosenttia ja seuraavien 23 vuoden aikana vuosittain 4 prosenttia. Aravalainan takaisinmaksamiseen oli aikaa 27 vuotta.
Koska aravalaina oli toissijainen laina, oli sillä suuri merkitys tämänkin kodin rahoituksessa. Ajan pankkikorkojen tasoon verrattuna matala korkotaso tarjosi lainaa maksaville perheille vakautta ja turvaa. Näin myös alemmalle keskiluokalle ja työväestölle avautui mahdollisuus oman kodin hankintaan.
Kaiken kaikkiaan aravalainan turvin rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla ympäri Suomen noin 60 000 omakotitaloa.
Kypärämäen alue on suojeltu
Nyt 70 vuotta myöhemmin Jyväskylän Kypärämäki on idyllinen alue, jonka alkuperäinen yhtenäinen ilme suurine pihoineen ja puutarhoineen on säilynyt hyvin. Yhtenäinen ilme johtuu alueen nopeasta ja yhtäaikaisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta. Alue on arvotettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti kertoo: ”Kypärämäen omakotitalot ovat puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia puutaloja, joiden kyljessä on pieni avo- tai umpikuisti. Niin sanottuja ruotsalaisten lahjataloja rakennettiin Kypärämäkeen 22 kappaletta Metsäkadulle. Jyväskylän kaupungin rakennustoimiston rakennuttamia ja kaupunginarkkitehti Hämäläisen suunnittelemia kolmea erilaista tyyppitaloa rakennettiin lähes 50 kappaletta Kypärämäen alueelle.”
1950-luvulla noussut rintamamiestaloalue kaavoitettiin helpottamaan asuntopulaa sodan läpikäyneille sukupolville kaupungin, valtion tai ulkomaanavun turvin. Kypärämäen idylli henkii edelleen sodan jälkeisen jälleenrakennusaikakauden yhteisöllisyyttä ja optimismia.
Lähteet:
Aravapöytäkirjat ja aravalainapäätös 20.4.1949. ARAVA Ca:1. Kansallisarkisto, Hämeenlinna.
Säilyke. Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki / kaavoitus 2010.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin