Koti järven rannalla rantasaunoineen. Tätä tarjoaa pohjoissavolaisten kuntien yhteinen asunto-osuuskunta.
Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla tarvitaan aivan uudenlaista asuntopolitiikkaa. Pohjois-Savossa pienet kunnat yhdistivät voimavaransa ja ovat rakentamassa kokonaan uudenlaista maaseutuasumisen konseptia.
Pohjois-Savossa ei ole jääty murehtimaan kurjia väestöennusteita tai talouden alenevia käyriä. Vahvalla yhteistyöllä on ennakkoluulottomasti etsitty uusia ratkaisuja alueen elinvoiman parantamiseen.
Asukkaita alueella on reilu 20 000, yrityksiä noin 1600 ja työpaikkoja 6700. Alue on maaseutua, kunnat toistensa kaltaisia mutta silti varsin uniikkeja, jakaen samankaltaiset huolet ja haasteet tulevasta.
Vastavirta alkaa voimistua
Kyselyissä ja markkinatutkimuksissa on noussut esiin, että kaupungistumisen ja kasvukeskusten asumisen hinnan noustessa myös vastavirta alkaa voimistumaan.
Totesimme yhdessä, että kerrostalolähiöiden ja postimerkkitonttien tilalle voimme tarjota paljon muuta. Alueen elinkeinoelämä nojaa vahvasti perheyrityksiin, avoimia työpaikkoja on runsaasti ja toimeentulo on varsin vakaissa kantimissa. Elinympäristönä alue tarjoaa rauhaa ja kiireettömyyttä, sujuvaa arkea ilman tarpeetonta ruuhkaa ja jonotusta, lapsiperheille turvallisen kasvuympäristön, pienet yhteisölliset koulut ja yksilölliset palvelut. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä on mahdollistunut myös ympärivuotinen joustotyö ja uusi yrittäjyys. Eikä unohtaa sovi luonto- ja eläinharrastusten merkitystä – moni paluumuuttaja kaipaakin tilaa omien harrastustensa toteuttamiseen.
Maaseudulla ja harvaan asutulla alueella tarvitaan aivan uudenlaista asuntopolitiikkaa. Valtakunnan uutiset kertovat viikoittain maaseudun kiinteistöistä, joiden arvo romahtaa ja joita ei saa myytyä millään hinnalla. Painajaismaiset perinnöt, kiinteistöloukut ja velkavankeudet ovat varsin tuttuja termejä kun väestöltään vähenevien alueiden asuntomarkkinoista puhutaan. On kuitenkin muistettava, että näillä seuduilla on merkittävät määrät luonnonvaroja, voimakasta vientiteollisuutta ja lisääntyvän monipaikkaisuuden myötä eivät väestötilastotkaan kerro koko totuutta. Jotta elinvoimaisuutta ja paikallisen elinkeinoelämän osaajien riittävyyttä voitaisiin turvata, tarvitsemme asuntokannan uudistamista. On tarpeellista purkaa, jalostaa, kenties pienentää mutta rakentaa myös uutta. Ongelmaksi nousee uskallus ja rahoitus.
Houkuttelevia asumisen vaihtoehtoja muuttajille
Näillä ajatuksilla *Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n hallitus ja alueen kuntajohtajat päättivät lähteä vastamaan tilanteeseen. Tavoitteenamme on muodostaa Savon Willin Lännen asunto-osuuskunta, jonka omistavat alueen kunnat yhdessä. Yhteisellä asunto-osuuskunnalla pystymme parhaiten vastaamaan niihin ongelmiin, joihin jokainen pieni kuntatoimija yksin törmää: osaamisen varmistamiseen, riittävään resurssointiin, talouteen, markkinointiin, kilpailutuksiin ja rakennuttamiseen.
Olemme rakentamassa alueellemme kokonaan uudenlaista maaseutuasumisen konseptia. Kunnat rakennuttavat tarpeidensa mukaiset kohteet asukkailleen ja saavat mahdollisuuden myös luovuttaa kohdekokonaisuuksia uusiksi osuuskunniksi asukkailleen. Samalla pystymme madaltamaan kynnystä omistusasunnon hankkimiseen mahdollisilla vuokra-lunastusmenettelyllä. Yhteisellä hallinnolla, kilpailutuksilla ja rakennuttamisella saavutamme riittävät säästöt kustannuksista, että syntyy aidosti kohtuuhintaisia asumisen vaihtoehtoja. Uusilla avauksilla pystymme lisäämään alueen vetovoimaisuutta myös asumiseen ja tavoittelemaan alueella työssäkäyviä pysyvästi, tarjoamaan houkuttelevia vaihtoehtoja muuttajille ja vastaamaan siihen laatuvaateeseen, mikä nykyajan asumiselle asetetaan.
Näemme suurena mahdollisuutena sen, että kunnat ovat lähtötilanteessa asunto-osuuskunnan omistajia. Kunnilla on mahdollisuus varmistaa kaavoituksella ja alueen muulla kehittämisellä asunto-osuuskunnalle hedelmälliset lähtökohdat. Suunnitelmissa ja osin jo toteutettunakin on asunto-osuuskunta-alueiden yhteiskäyttötiloja niin rantasaunoille kuin etätyöskentelyyn. Kunnilla on myös mahdollisuudet vaikuttaa alueen saavutettavuuteen niin tietoliikenne- kuin fyysisilläkin yhteyksillä ja toimia dynamona uusille yhteiskäyttöalustoille.
Vuoden 2020 aikana hanketta viedään eteenpäin ARAn avustuksen turvin. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on mallintaa osuuskunnan toiminta ja yhdistää se kunnallisen päätöksenteon kiemuroihin. Kuntien yhteisesti omistama osuuskunta lienee ensimmäinen Suomessa. Kuntien tehtäväksi jää tutkia ja etsiä sopivimmat pilottialueet, tehdä markkinaselvitykset ja löytää sopivat asukkaat kuhunkin kohteeseen. Sen jälkeenhän ei muuta tarvitakaan kuin rohkeita päätöksiä ja reipasta rakentamista.