Valtaosa Suomen noin 50 000 asumisoikeus- eli ASO-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Ruotsiin verrattuna Suomen ASO-asuminen on lähempänä vuokra- kuin omistusasumista.
Asuntomarkkinat olivat 1980-luvun lopussa pahasti ylikuumentuneet nousukauden ja rahamarkkinoiden vapauttamisen seurauksena. Asuntojen hinnat nousivat vuonna 1988 yli 40 %. Samaan aikaan vuokra-asuntoja oli erittäin niukasti saatavilla. Uusia asuntoja rakennettiin ennätysvauhtia – vuonna 1988 aloitettiin lähes 70 000 asuntoa – mutta yhä harvemmalla oli varaa hankkia niitä.
Asumisoikeusasuminen laitettiin alulle nousukauden lopulla
Ratkaisua haettiin asumisoikeusasumisesta. Uudelle asumismuodolle oli vahva poliittinen tuki, minkä johdosta asian valmistelu eteni nopeasti 1980-luvun lopulla. Tavoitteena oli perustaa edullinen, mutta turvallinen asumismuoto omistusasumiseen verrattuna. Toimivaa mallia haettiin Ruotsista, jossa oli ennestään pitkät perinteet asumisoikeusasumisesta. Laki asumisoikeusasumisesta tuli voimaan 16.7.1990.
Ruotsin ASO-järjestelmää (bostadsrätt) ylläpitävät asukkaiden omistamat yhdistykset, kun Suomessa toimintaa pyörittävät yleishyödylliset yhteisöt. Ruotsissa asukkailla on päätösvalta yhdistyksen kautta, kun Suomessa ASO-yhteisöt päättävät peruskorjaukset ja asukkailta perittävät käyttövastikkeet. Ruotsissa asumisoikeuden voi myydä markkinahintaan, aivan kuten suomalaisessa asunto-osakeyhtiössä. Suomessa asumisoikeus maksaa 15 % asunnon hankinta-arvosta (ei markkina-arvosta). Luopuessaan asumisoikeudesta asukas saa rahat takaisin indeksiin sidottuna. Ruotsissa asunnot on rakennettu ja rahoitettu markkinaehtoisesti, Suomessa valtion tukemilla arava- tai korkotukilainoilla.
Asuntomarkkinoiden romahdus vauhditti ASO-asuntojen rakentamista
Asumisoikeustuotanto käynnistyi Suomessa 1990-luvun alussa. Suhdanteiden kannalta ajankohta oli ihanteellinen, sillä markkinaehtoinen asuntorakentaminen lähes pysähtyi laman seurauksena. Kun huippuvuonna 1988 aloitettiin 50 000 vapaarahoitteisen asunnon rakentaminen, määrä laski 5 000 vuonna 1993. Rakennusliikkeiltä jäi myymättä tuhansia uusia ja keskeneräisiä asuntoja ympäri Suomea. Lukuisia rakennusliikkeitä ja aliurakoitsijoita meni konkurssiin ja työntekijöitä irtisanottiin.
Rakennusalan pelastajaksi tarvittiin valtion tukemaa ARA-tuotantoa. Lamavuosina 1991–1997 kaksi kolmasosaa uudistuotannosta oli ARA-vuokra- tai ASO-asuntoja. Ensimmäinen ASO-talo valmistui lokakuussa 1991 Rovaniemelle. Vuoden 2000 lopulla ASO-asuntoja oli Suomessa jo lähes 20 000.
Asumisoikeusasuntoja rakennettiin pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin kuntiin. Tavoitteena oli muodostaa riittävän suuri paikallinen asuntokanta, jotta vaihtaminen ASO-asunnosta toiseen olisi mahdollista. Eniten ASO-taloja rakensivat 1990-luvulla valtakunnalliset asuntokonsernit VVO ja Sato. Myös kaupungit perustivat omia ASO-yhteisöjä mm. Helsinkiin, Turun seudulle ja Mikkeliin.
2000-luvulla ASO-rakentaminen on ollut vuoristorataa
Vuosituhannen alussa asumisoikeusasuntoja rakennettiin parhaimmillaan yli 3 000 asuntoa vuodessa. Vuosina 2003–2008 aloitusmäärät jäivät reilusti alle 1 000 asunnon vuodessa. Uusi nousu alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä, kun valtio ryhtyi tukemaan hiipuvia rakennusmarkkinoita parantamalla ARA-tuotannon ehtoja ja lisäämällä korkotukivaltuutta.
Vuonna 2009 aloitettiin lähes 3 000 asumisoikeusasunnon rakentaminen. 2010-luvulla tuotanto on vakiintunut 1 000–2 000 asunnon välille. Vuoden 2019 lopulla valmiiden ASO-asuntojen määrä on noin 50 000 asuntoa.
ASO-asuntoja omistavia yhteisöjä on yhteensä 18. Valtakunnallisesti toimivat ASO-yhteisöt omistavat kolme neljäsosaa ASO- asunnoista. Kuntien omistamilla yhtiöillä on yksi neljäsosa ja paikallisilla asumisoikeusyhdistyksillä reilun 1 %:n osuus ASO-asunnoista.
ASO-asuntoja on 48 kunnassa. Asunnoista on 55 % on Helsingin seudulla, joista pääkaupunkiseudulla 45 %. Tampereen seudun osuus ASO-asunnoista on 11 % ja Turun seudun 8 %.
Asumisoikeusasuntojen tilastointi on monipuolistunut
Asuntokannan kasvu ja asumismuodon vakiintuminen ovat lisänneet tiedon tarvetta. Vuoden 2011 lakimuutos lisäsi ARAn valvontavelvoitteita, minkä seurauksena ARA ryhtyi keräämään tarkempia tietoja ASO-yhteisöiltä. Vuosittain tehtävässä kyselyssä yhteisöiltä kerätään sekä valvontaa että tilastointia hyödyttävät tiedot:
ARA valvoo ASO-talojen käyttövastikkeiden määräytymistä, mikä edellyttää vuositietoja ASO-yhteisöjen perimistä käyttövastikkeista ja niiden määräytymisperusteista.
ARA tarvitsee kunta- ja yhteisötason tietoa ASO-asuntojen kysyntätilanteesta ja kysynnän muutoksista. Markkinatilanteella on vaikutusta, kun ARA tekee ASO-hankkeita koskevia varaus- ja rahoituspäätöksiä.
ARAn julkaisemia tilastotietoja ovat mm. lunastettujen, tyhjien ja vuokrattujen ASO-asuntojen määrät, asuntojen vaihtuvuus sekä keskikäyttövastikkeet kunnittain
ARA on julkaissut ASO-asunnoista erillisen asuntomarkkinakatsauksen vuodesta 2012 alkaen, ja katsaukset löytyvät ARAn verkkosivuilta: ara.fi/tietopankki/Tilastot ja selvitykset/asuntomarkkinat
Aloitetut asumisoikeusasunnot 1991-2019 ja niiden osuus ARA-tuotannosta.