Asumiseen ja rakentamiseen liittyy monia ulottuvuuksia niin yhteiskunnan kuin
Hannu Rossilahti
yksittäisten kotitalouksienkin näkökulmasta: asumisen ja rakentamisen ilmastovaikutukset ovat merkittävät, jopa 40 % kaikista Suomen päästöistä. Asumisen hinta heijastuu kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin ja asumisen tukeen käytetään merkittävästi yhteiskunnan varoja.
Kun ulottuvuuksia on monia, eivät ratkaisut ole aina helppoja ja niihin liittyy monesti ns. ”viheliäisten ongelmien” piirteitä. Tämän tyyppisille ongelmille on tyypillistä monimutkaisuudet, epävarmuudet ja arvoristiriidat sekä se, että ratkaisuilla on kiire. Energiatehokkuuteen pitäisi pystyä vaikuttamaan nopeasti, mutta kotitalouksilla tai taloyhtiöillä ei aina ole varaa tai halua tehdä kalliita investointeja.
Uusia asuntoja tarvitaan kasvualueilla ja asuntorakentamiseen onkin kanavoitunut viime vuosina paljon pääomia. On hyvä asia, että uusia asuntoja rakennetaan ja tarjontaa syntyy. Samalla on pidettävä mielessä pidemmän aikavälin vaikutukset ja se kenelle asuntoja, asuinalueita ja kaupunkia rakennetaan. Se, että ”asuntoja rakennetaan sijoittajien tarpeisiin” ei varmastikaan pidä olla keskeisin asuntorakentamista ohjaava asia.
on tunnistettu hyvin tilannekuva ja moniulotteiset haasteet. Niihin on vastattukin varsin pitkällä listalla toimenpiteitä, jossa mennään markkinaehtoisuudesta muutama askel toiseen suuntaan. Tunnustetaan, että julkisen vallan hyvin valituilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asumiseen siten että se hyödyttää sekä yksilöä että toteuttaa yhteiskunnan tavoitteita. Asuntopolitiikka siis tekee jossain määrin paluuta.
Valtion ja kuntien välisen MAL-yhteystyön merkitys on todettu hyväksi keinoksi edistää laajasti asumiseen liittyviä tavoitteita ja sopimuksia on tarkoitus jatkaa. Ennustettavuus ja näkemykset siitä, mitkä ovat keskeiset pidemmän aikavälin linjaukset asuntopolitiikan suhteen ovat tärkeitä. Kahdeksan vuoden asuntopoliittisella toimenpideohjelmalla haetaan kaivattua pitkäjänteisyyttä politiikkaan.
ARA-tuotannon merkitys yhtenä osana asuntotarjontaa tunnustetaan ohjelmassa hyvin ja tuotantomäärien osalta tavoitellaan hieman nykyistä korkeampaa tasoa. Tämä sopii erinomaisesti myös näköpiirissä olevien talouden ja rakentamisen suhdanteiden näkökulmasta. Toisaalta hallitusohjelmassa on huomioitu väestöltään vähenevien alueiden haasteet ja niiden osalta on jatkossa käytettävissä entistä vahvempia keinoja.
parantamiseksi on tulossa erilaisia uusia avustusmuotoja, joilla kannustetaan kotitalouksia ja taloyhtiöitä energiatehokkuusremontteihin. Näillä toimin vauhditetaan askeleita kohti vähähiilisyyttä.
On hyvä, että vihdoinkin kehitetään omistamisen ja vuokra-asumisen väliin sijoittuvia hallintamuotoja. Niille on tilausta, ja on aika saada tältäkin osin toimivat rakenteet ja puitteet.
Hallitusohjelman kirjauksia saadaan toivottavasti mahdollisimman pian kohti konkretiaa. Niissä on paljon tehtävää ARAlle. Keskeinen merkitys vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin kunnilla, rakennuttajilla, rakentajilla, asumisen kehittäjillä ja muilla sidosryhmillä. Yhdessä voimme toivottavasti ottaa useampia askeleita kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää asumista.