ARAn avustus auttaa asumisneuvonnan käynnistämisessä ja kehittämisessä

RSS
8.10.2019 Vilja Kamppila, ARA

ARAn teettämä selvitys asumisneuvonnasta kertoo, missä toimintaa järjestetään, miten se on organisoitu ja millaisia tuloksia neuvonnalla on saatu aikaan. Vastaavan laajuista selvitystä ei aiheesta ole aiemmin tehty, ja se tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen asumisneuvonnan tilasta Suomessa. Selvitystä luetaan ahkerasti etenkin nyt, kun hallitusohjelmaan on kirjattu asumisneuvonnan lakisääteistäminen.

Asumisneuvontaa on järjestetty eri kunnissa eri tavoin, ja työn sisältö voi paikkakunnasta riippuen vaihdella. ARAsta kysytään usein, miten asumisneuvonta on eri kunnissa järjestetty, ja erilaiset ratkaisut kiinnostavat niin omaa toimintaansa kehittäviä kuin toimintaa vasta käynnistäviä. Tämä selvitys toteutettiin lähettämällä kaikkiin manner-Suomen kuntiin kysely ja sitä täydennettiin haastattelemalla asumisneuvonnan toteuttajia. Lisäksi selvityksessä tutkittiin tarkemmin toimintamalleja kuudessa esimerkkikaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla. Näiden alueiden osalta aineistoa täydennettiin työpajoissa.

ARA on jo useamman vuoden jakanut asumisneuvonta-avustusta toiminnan käynnistämiseen tai kehittämiseen. Vuotuinen määräraha on 900 000 euroa, ja avustusta voi saada enintään kolmena peräkkäisenä vuonna. Vuosittain avustusta myönnetään noin 30-40 toimijalle. Nyt tehdyssä selvityksessä kartoitettiin myös toimintaa, joka ei saa avustusta tai on joskus aiemmin saanut avustusta.

Asumisneuvontajulkaisu
 

Asumisneuvoja maksaa pian oman palkkansa takaisin

Lähtökohdaksi kuitenkin otettiin ARAn määritelmä asumisneuvonnasta, ja selvityksessä kysyttiin myös avustusta saavilta ja saaneilta, miten tarpeelliseksi avustus on koettu. Näin saatiin arvokasta tietoa siitä, mikä asumisneuvonnan tila on koko maassa ja miten laajasti sitä järjestetään. Avustusajalta ARA saa seurantatiedot avustuksen saajilta, mutta tätä selvitystä ennen ei ole kartoitettu kuinka moneen kuntaan neuvonta on vakinaistunut, tai miten monessa kunnassa sitä järjestetään kokonaan ilman avustusta.

Selvityksen avulla päästiin tarkastelemaan myös, onko ARAn asumisneuvonta-avustus tarpeellinen ja tarkoitustaan vastaava. Vastaukseksi saatiin, että ARAn avustuksella on ollut merkittävä rooli asumisneuvonnan käynnistämisessä tai kehittämisessä.

Vuokranmaksun häiriöt ja vuokravelkojen selvittely muodostavat suuren osan asumisneuvojan työstä. Ikääntyneiden asuminen entistä pidempään kotona on viime vuosina muodostanut entistä suuremman osan asumisneuvonnan toimenpiteistä. Molemmat ilmiöt ovat yhteiskunnassa laajalti esillä olevia trendejä. Riittävällä panostuksella asumisneuvonta olisi hyvä väylä tavoittaa ja auttaa uhkaavassa tilanteessa olevia, ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Selvitys kartoittaa myös asumisneuvonnasta saatuja hyötyjä eri toimijoille sekä sitä, miten ne on saavutettu. Kuten muussakin ennaltaehkäisevässä työssä, asumisneuvonnan vaikutusta kustannuksiin ja säästöihin eri toimijoille on haastava arvioida. Tähän olisikin kiinnostava perehtyä tarkemmin. Selvitys kuitenkin vahvisti: asumisneuvoja maksaa varsin pian oman palkkansa takaisin.

Lue asumisneuvonta Suomessa -raportti

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.