Millaisia ovat aistien näkökulmasta miellyttävät asumisratkaisut? Tätä selvitti Satakunnan ammattikorkeakoulun Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä.
Työpaikalla, päiväkodissa tai koulussa vietetty päivä on usein hyvin ärsykerikas ja tarjoaa aisteille paljon työstettävää. Vastapainoksi aivomme kaipaavat kuitenkin myös rauhaa ja palautumista. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että aistien ylikuormittuminen on yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Esimerkiksi lapsilla aistikuormitus saattaa purkautua kiukutteluna ja aikuisilla vaikkapa tavallista herkempänä turhautumisena. Samoin keskittyminen ja muistitoiminnot voivat vaikeutua, kun aivomme saavat liikaa ärsykkeitä.
Aivomme siis väsyvät liiallisesta aistimustulvasta ja tarvitsemme aikaa päivän aikana opitun sisäistämiseen. Koti on luonteva ympäristö palautumiseen ja rauhoittumiseen, ja sen takia Satakunnan ammattikorkeakoulun Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä halusi selvittää, millaisia ovat aistien näkökulmasta miellyttävät asumisratkaisut.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa on käynnissä aistiesteettömiin asumisratkaisuihin keskittyvä hanke. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen rahoittajana toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Hankkeen tavoitteena oli luoda hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tiloja sekä löytää sellaisia aistiesteettömiä asumisratkaisuita, jotka ovat toimivia, taloudellisia ja kauniita ja jotka auttavat meitä saamaan tarvitsemiamme aistiärsykkeitä ja palautumaan kuormituksesta.
Muutamia vinkkejä, miten muokata omaa kotia aistiesteettömään suuntaan:
Tilaratkaisut. Toimiva pohja on hyvän suunnittelun perusta. Aistiesteettömyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pohjaratkaisu on selkeä ja johdonmukainen. Aistiesteettömässä suunnittelussa onkin usein esillä ajatus ”tiloja tilan sisällä”, jossa yhden yksittäisen tilan sisälle pyritään luomaan pienempiä ja selkeämpiä tilakokonaisuuksia. Tilojen toiminnallista selkiyttämistä voi yksinkertaisimmillaan tehdä jo kalusteita uudelleen sijoittelemalla.
Suositaan murrettuja sävyjä ja erituntuisia luonnonmateriaaleja.
Maanläheiset sävyt sekä erituntuiset materiaalit. Aistiesteettömässä kodissa hyödynnetään murrettuja ja maanläheisiä sävyjä. Koska kokovalkoinen värimaailma hankaloittaa tilojen hahmotettavuutta, aistiesteettömässä suunnittelussa suositaan ylöspäin vaalenevaa väritystä. Murrettujen sävyjen rinnalla hyödynnetään myös erituntuisia materiaaleja (pehmeää, karheaa, pörröistä, sileää) sekä suositaan erityisesti luonnonmateriaaleja kuten pellavaa, villaa, nahkaa jne.
Puun käyttö. Luonnonmateriaaleista puu on moninaisten myönteisten ominaisuuksiensa vuoksi ylivoimainen valinta aistiystävällisiä materiaaleja pohdittaessa. Puun eläväinen tekstuuri, miellyttävä tuoksu ja äänimaailma, lämmöneristävyys ja kyky tasata sisäilman kosteutta on aistiesteettömän suunnittelun kannalta huomionarvoista (Nousiainen ym. 2014, 83). Puu on myös antibakteerinen materiaali ja sen työstö- ja käsittelymahdollisuudet ovat lähestulkoon rajattomat. Puu sopii siis hyvin monipuolisesti eri käyttökohteisiin ja tiloihin, niin kalusteissa kuin sisäpintojenkin verhoilussa. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että puun suotuisia vaikutuksia ei näytä voivan korvata erilaisilla puujäljitelmillä, joita markkinoilta löytyy tällä hetkellä runsaasti.
Epäsuora valaistus tuo valon tilaan esimerkiksi seinien kautta. Suositaan valaisimia, joissa valonlähde on piilotettuna.
Säädettävä ja epäsuora valaistus. Hyvä valaistus on keskeinen osa aistiesteettömyyttä. Se vaikuttaa yleiseen vireystilaan, viihtyvyyteen, turvalliseen liikkumiseen ja auttaa suoriutumaan arjen tehtävistä. Aistiesteettömässä kodissa puhutaankin ergonomisesta valaistuksesta. Suositaan lisäksi säädettävää valaistusta, koska valaistuksen tarve on erilaista eri tilanteissa. Valaistusta on tärkeää pystyä himmentämään, sillä erityyppisten tunnelmien luominen on keskeistä aistiesteettömässä asumisessa. Kuitenkin esimerkiksi siivotessa ja pimeinä vuodenaikoina valaistukselta vaaditaan tehoa. Tehokas valaistus ei kuitenkaan tarkoita häikäisevää valaistua. Aistiesteettömässä sisustuksessa suositaan valaisimia, joissa valon lähde on piilossa, ja jotka tuottavat valoa ympäristöönsä epäsuorasti.
Miellyttävä akustiikka. On todettu, että oikein akustoidussa tilassa aivomme toimivat tehokkaammin, psyykkinen jaksaminen paranee ja lihasjännityksetkin vähenevät. Akustiikalla on siis merkittävä rooli ihmisen hyvinvoinnille, ja se on aistiesteettömän asumisen kannalta huomioitava asia. Suurissa yhtenäisissä tiloissa kannattaakin varmistaa, ettei ääni pääse kiertämään, sillä muuten puheäänetkin muuttuvat häiritseväksi kakofoniaksi. Toimivia ratkaisuja akustiikan paranemiseen ovat mm. huoneiden sijoittelun huolellinen suunnittelu (esim. missä nukutaan ja missä tiloissa puuhaillaan vielä illalla), tilassa ääniaaltoja katkaisevat rakenteet (esim. osassa tilaa laskettu katto; erilaiset palkit tai pylväät, jotka katkaisevat ääniaaltoja), askelääniä vaimentavat ratkaisut (esim. lattiamateriaalin valinnassa vältetään liian kopisevia materiaaleja), ääntä sitovat tekstiilit (esim. paksut matot ja verhot, isot verhoillut kalusteet) sekä erilaiset akustiikkalevyt.
Vihersisustaminen. Tutkimusten mukaan jo pelkän maisemakuvan katseleminen laskee ihmisen sykettä ja stressihormoneja. Näin ollen luontokuvilla, viherkasveilla ja vihersisustamisella on tärkeä rooli aistiesteettömässä kodissa. Vihersisustaminen ja erilaisten luontokuvien hyödyntäminen sisustuksessa on helppo ja edullinen tapa muokata kotia aisteille miellyttävämmäksi.
Lue lisää julkaisusta: Aistiesteettömät asumisratkaisut. Koti, jossa on hyvä olla.
Aistiesteettömässä suunnittelussa suositaan luonnomateriaaleja, erityisesti puuta. Kasvien ja luontokuvien hyödyntäminen sisustuksessa tukee palautumista.