Sukupolvienkortteli Helsingin Jätkäsaaressa on ainutlaatuinen kohde. Siinä on monia ominaisuuksia, joiden perusteella valinta Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon saajaksi oli helppo. Sen yhteisöllisyyttä korostava konsepti on suomalaisittain harvinainen, minkä lisäksi kohde on poikkeuksellisen korkeatasoinen arkkitehtuuriltaan.
Sukupolvienkortteli joulukuussa 2016 © Mika Pajo
Sukupolvienkorttelista on muodostunut Helsingin asuntorakentamisen eräänlainen testikenttä ja modernin suomalaisen kaupunkisuunnittelun käyntikortti ulkomaille. Keskustan läheisyys, raitiovaunuyhteydet ja hyvät lähipalvelut ovat osa Jätkäsaaren vetovoimaa. Entisestä satama-alueesta on kehittynyt nopeasti monien vastaavien eurooppalaisten esimerkkien vanavedessä arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja laadullisesti kunnianhimoinen asuinalue, jonne nuoret trenditietoiset ihmiset hakeutuvat. Sukupolvienkorttelissa yhdistyvät monet uuden Helsingin kehittämisen tavoitteet sekä useat kokeilevat asumisen ratkaisut ja palvelutuotannon innovaatiot, jollaisia Jätkäsaareen on alusta asti haluttu.
Ensimmäisenä korttelikokonaisuudesta valmistui vuoden 2016 alussa HOASin opiskelija-asuntokohde. Koko kortteli valmistuu lopullisesti vuoden 2017 helmikuussa, jonka jälkeen kevään aikana asukkaat saavat ottaa haltuunsa korttelin vertaansa vailla olevat monipuoliset yhteistilat. Setlementtiasunnot (entinen S-Asunnot Oy) on rakennuttanut kortteliin sekä yhteisöllisiä vuokra-asuntoja että 20 kpl eri kerroksiin hajasijoitettua asuntoa liikuntaesteisille henkilöille. Asuntosäätiön osuus, As Oy Hyväntoivonpuisto, sisältää puolestaan Hitas-säännösteltyjä omistusasuntoja. Laajan ja monipuolisen asukasrakenteen vuoksi Sukupolvienkortteliksi nimetty kokonaisuus on Jätkäsaarelle tyypillisesti umpikorttelimallinen, jossa kolme taloa kiinnittyvät toisiinsa nurkistaan, muodostaen vinon kolmion. Taloja yhdistämässä on koko korttelin kiertävä sisäyhteys, korttelin oma katu, jonka ansiosta yhteistilat ovat aina helposti kaikkien saavutettavissa.
Yhteisöllisyyttä korostava konsepti on ainutlaatuinen Suomessa
© Mika Pajo
Ainutlaatuiseksi ja Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon arvoiseksi, korttelin tekee erityisesti sen yhteisöllisyyttä korostava ja suomalaisittain harvinainen konsepti sekä kohteen poikkeuksellisen huolellisesti mietityt yhteistilat. Ne sijaitsevat pääosin Setlementtiasuntojen hallitseman osan alakerrassa, mutta palvelevat silti koko korttelin asukkaita. Kortteli toteuttaa ajatusta laajennetusta kodista, jossa määritelmän mukaan yksin tai kaksin asuvan asukkaan ”kolmas huone on korttelissa” ja ”neljäs kaupungissa”. Ideana siis on, että ajan hengen mukaisesti varsin kompaktien asuntojen jatkeena, asukas voi hyödyntää osana arkeansa kattavia yhteisiä tiloja, kuten pesulaa, aulan kahvilaa ja oleskelutiloja sekä kuntopolkunakin toimivaa sisäkatua. Kaikki yhteistilat on suunniteltu siitä näkökulmasta, että ne houkuttelevat spontaaniin kanssakäymiseen naapurien kanssa ja luovat luontevia kohtaamismahdollisuuksia asukkaiden välille.
Yhteisöllisyyttä tukevien arkkitehtonisten keinojen lisäksi korttelin asukkaille tarjotaan osana asunnon vuokraa yhteisöllisyyskoordinaattorin palveluja. Setlementtiasuntojen omaa taloa palvelevan yhteisökoordinaattorin lisäksi kortteliin palkataan korttelivalmentaja, eräänlainen kortteli-isäntä, jonka tehtävänä on houkutella asukkaat mukaan yhteisölliseen toimintaan. Setlementtiasuntojen teettämän vaikuttavuusarvion mukaan tällaisen työn arvo yhteiskunnalle on merkittävästi sen vaatimaa panostusta suurempi. Parhaimmillaan koordinaattorin työstä asukkaalle syntyvä tunne lähimmäisestä välittämisestä ja kaikkien mukaan ottamisesta ehkäisevät syrjäytymistä tehokkaasti.
Yksityiskohta © Mika Pajo
Sukupolvienkorttelin edustamat ominaisuudet ovat arvoja, joihin ARA voi myös sitoutua ja haluaa palkitsemisella olla edistämässä yhteisöllisiä pyrkimyksiä asuntorakentamisessa.
Alkuperäisen korttelin innovaatioiden tulee olla skaalattavissa ja monistettavissa erilaisiin ympäristöihin, mistä on jo näkyvillä viitteitä muussa ARA-tuotannossa. Sukupolvienkorttelin uudenlaiset ratkaisut ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ulkomaisia toimijoita myöten ja niitä ollaan selvästi ottamassa käyttöön useissa tulevissa ARA-kohteissa. Tämän hankkeen merkitys eräänlaisena pioneerina ja tienraivaajana on siten ilman muuta myös yksi peruste palkitsemiselle.
ARA kehittämiseen mukaan 2012
Korttelin kehittäminen alkoi vuonna 2010, jolloin Aalto-yliopiston vetämä CityInnoNets (CIN) -hanke alkoi. Tämän osittain Tekes-rahoitteisen hankkeen aikana päätettiin ryhtyä etsimään sijaintia asuntokorttelille, jossa CIN-hankkeen tuloksia voitaisiin testata elävässä elämässä. CIN-hankkeen osapuolet jättivät tonttivaraushakemuksen Helsingin kaupungille vuonna 2011 ja varsinaisen tonttihakemuksen vuotta myöhemmin. Vuonna 2012 ARA lähti mukaan hankkeeseen rahoittamaan kehittämistyötä kehittämisrahoituksellaan.
Kehittämistyön seurauksena syntyi konseptuaalinen malli yhteisöllisyyttä korostavasta asuntokorttelista. Helsingin kaupunki otti hankkeen mukaan Kehittyvä Kerrostalo -ohjelmaansa sekä myönsi rakentamista varten tontin, jonne arkkitehti Mari Matomäki alkoi suunnitella rakennuksia. Kohteen rakennusurakoitsijoiksi valittiin urakkakilpailutuksen kautta NCC Rakennus Oy (Asuntosäätiö ja Setlementtiasunnot) ja Skanska (HOAS).
Kimmo Rönkä toimitusjohtaja, Settelmenttiasunnot Oy:
"Uskalsimme ajatella toisin ja meillä oli rohkeutta edetä uudella tavalla." Lue lisää.
ARA on perustanut asuntorakentamisen laatupalkinnon, ”Vuoden parhaat ARA-neliöt”, joka annetaan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Tunnustuksen keskeisenä myöntämisperusteena on hankkeessa osoitettu esimerkillinen kehittämisote, jossa tavoitellaan ”vähimmäistasoa korkeampaa laatua” ja samalla elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Lue lisää.