Selvityksen kohteiksi ARA valitsi kaksikymmentä kehitysvammaisille tarkoitettua kohdetta ja kaksikymmentä vanhuskohdetta. Vanhuskohteista kymmenen oli tarkoitettu muistisairaille ja kymmenen huonokuntoisille vanhuksille. Selvityksen toteuttivat Ramboll Management Consulting Oy ja heidän kumppaninaan Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy. Selvitys koostui kyselyistä, vierailuista kohteissa ja kohteiden suunnitelmien analysoinnista. Kyselyssä toivottiin vastauksia erityisesti kohteiden asukkailta sekä asukkaiden kanssa jatkuvasti hoitotyössä työskenteleviltä henkilöiltä. Selvitykseen käytettiin ARAn kehittämisrahaa.
Asukkaat henkilökuntaa tyytyväisempiä
Saatujen vastaustenperusteella asuinhuoneistot ovat pääosin hyvin mitoitettuja ja niihin ollaan tyytyväisiä. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuinhuoneistojen ja tilojen suunnittelussa on jatkossa tärkeää huomioida asukkaiden käyttämien apuvälineiden suuri lukumäärä ja se, että apuvälineitä säilytetään käytännöllisistä syistä asukkaiden huoneissa helposti saatavilla.
Yhteistilojen esteettömyys on toteutettu hyvin. Parannettavaa oli joissakin kohteissa kulkuyhteyksien toimivuudessa kerrosten välillä, pesu- ja saunatilojen käyttöön liittyvissä asioissa sekä yhteistiloista asuinhuoneisiin siirtymisessä. Hissien suunnittelussa tulisi ottaa huomioon helppo hisseille pääsy, sillä asukkaat liikkuvat erilaisia apuvälineitä hyödyntäen. Saunaosaston esteettömyyteen ja toimintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä saunatilat koettiin yhdeksi tärkeimmistä asuinmukavuutta lisäävistä tekijöistä. Myös asuinhuoneiden ovien avaaminen on osalle asukkaista liian raskasta. Tämä pitäisi jatkossa huomioida paremmin esimerkiksi ovien avautumismekanismin valinnassa.
Yleisarviot tilojen toimivuudesta vastaajaryhmittäin.
Tilasuunnittelussa plussia ja miinuksia
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy arvioi kohteita piirustuksista saadun informaation perusteella. Arviota peilattiin Ramboll Management Consulting Oy:n kohteista tekemän kyselyn tuloksiin. Selvityksen mukaan kohteissa tulee aina huomioida rakennuksen elinkaaren aikainen pitkän tähtäimen muuntojoustavuus. Rakennukset on syytä suunnitella siten, että niitä voidaan elinkaaren aikana muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen tai, jos samankin käyttötarkoituksen normit muuttuvat, voidaan tehdä tarvittavia muutoksia tilajärjestelyihin ilman raskaita rakenteellisia muutoksia. Hyvällä suunnittelulla ja oikealla toteutuksella saadaan esteetöntä, ergonomista ja hyvin toimivaa ympäristöä, jossa itsenäinen toiminta on mahdollista mahdollisimman pitkälle ja joka mahdollistaa myös avustamisen silloin kun sitä tarvitaan.
Asumiskohteiden tilasuunnitelmien ohjaamisessa pyritään ARAssa kodikkaisiin asumisratkaisuihin, pois laitosmaisesta työympäristöstä. Onkin varsin ymmärrettävää, että selvityksessä henkilöstö ei kaikilta osin ole tyytyväisiä tilojen toimivuuteen. Henkilöstöltä saadun palautteen tärkeimpinä pidettäviä tekijöitä ovatkin rakennusten erilaisiin prosesseihin liittyvät havainnot ja näiden näkökulmasta parantamista vaativat asiat. On myös tarkasteltava vaatimuksia joita henkilökunnan tilojen toimivuuden takaamiseksi jatkossa asetetaan.
Selvityksen tuloksena kävi ilmi, että ARAhankkeina toteutettuihin erityisryhmäkohteisiin ollaan omistajien, asukkaiden ja asukkaiden omaisten taholta hyvinkin tyytyväisiä. Myönteinen palaute kannustaa ARAssa jatkamaan erityisryhmäkohteiden suunnittelun ja toteuttamisen kokonaisvaltaista kehittämistä. Tässä asiassa meitä auttavat arvokkaat havainnot , jotka selvityksen tekijät ovat koonneet raporttiin, joka on saatavilla ARAn verkkosivuilla (ks. linkki julkaisuun alla).
Kuvat: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy
Lähteet: