Häätöjen ehkäiseminen oli Vuokravelkapäivän keskeinen teema. Sekä Suomessa että Ruotsissa ollaan yksimielisiä siitä, että häätöjen ehkäiseminen on tärkeää, sillä häädöt ovat kalliita ja niistä seuraa inhimillistä kärsimystä. Erityisen ikäviä häädöt ovat lapsiperheille, sillä lapsille omasta kodista lähteminen voi olla traumatisoivaa. Ruotsissa lapsinäkökulmaan ja lasten tilanteeseen kiinnitetäänkin häätöprosessissa erityistä huomiota.
Ruotsista mallia häätöjen estämiseen
Paneelikeskustelussa pureuduttiin häätöihin Suomessa ja Ruotsissa. Olisiko meillä opittavaa toinen toisiltamme?
Vuokravelkapäivien vieraat Ruotsin ulosottovirastosta esittelivät paikallisen yhteistyön mallia häätöjen ehkäisemisen keinona. Vaikka Ruotsin väkiluku on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, häätöjä Ruotsissa on kuitenkin Suomea vähemmän.
”Paikallinen yhteistyö on menestyksekäs keino estää häätöjä”, Kim Jonsson Ruotsin ulosottovirastosta kertoi. ”Vuokranantajan ja sosiaalipalvelujen tiiviillä yhteistyöllä on saatu häädöt vähenemään. Jos vuokranantaja huomaa, että vuokranmaksu viivästyy, hänen pitää ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin. Sosiaalipalvelut pitää saada mukaan varhaisessa vaiheessa. Vuokranantajat ja sosiaalipalvelut ovat kaksi päätoimijaa tässä asiassa.”
”Yhteistyön lisäksi varhainen puuttuminen ja henkilökohtainen yhteydenotto – ei vain kirjallisia viestejä vaikeuksissa olevaan”, kuvasi Johansson Ruotsin mallia.
Panelistit pitivät Ruotsin verkostoyhteistyötä ja varhaista puuttumista tehokkaana mallina. Se ei synny itsestään, vaan vaatii tekemistä.
Suomesta mallia asumisneuvontaan
Suomessa asumisneuvontatoiminnalla on pystytty tehokkaasti auttamaan häätöjen vähentämisessä ja ongelmien löytämisessä. Aran Vilja Kamppila kertoi, että asukkaat saattavat hävetä ongelmiaan eivätkä halua tai osaa etsiä apua, eikä osa edes ajattele ongelmien ratkaisemista. Vaikka häätöjen määrä on lisääntynyt, asunnottomien ihmisten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut, ainakaan vielä. Sosiaalipalvelut ja asumisneuvontatoiminta ovat nähtävästi onnistuneet estämään asunnottomuutta.
”Pidän asumisneuvontatoiminnasta”, Jonsson sanoi, ja kertoi, ettei Ruotsissa ole vastaavaa toimintaa. ”Se olisi tärkeä palvelu Ruotsissakin. Monilla on taloudellisia vaikeuksia, ja ihmisten pitäisi ymmärtää, että tärkein maksettava lasku on vuokra.”
Hän ihmetteli sitä, että vaikka Suomessa on enemmän häätöjä, niin Ruotsissa on enemmän asunnottomia. ”Olisi tärkeä tietää, miten tuette häädettyjä ihmisiä – teidän täytyy suojella häädettyjä ihmisiä jotenkin toisin kuin meillä Ruotsissa.”
Kamppila arveli, että olemme Suomessa ehkä liian tehokkaita häätämään ihmisiä. ”Jos tavoittaisimme nämä ihmiset ajoissa, häätöjä voitaisiin ehkä ehkäistä.” Suomessa voitaisiinkin ottaa oppia Ruotsin mallin mukaisesta varhaisesta puuttumisesta.
Iso osa häädöistä Suomessa liittyy vuokravelkaan ja maksukyvyn ongelmiin, joihin olisi saatavana apua. ”Yksityisen puolen vuokranantajat eivät välttämättä tiedä, että meillä on erilaisia palveluita, joita myös yksityinen vuokranantaja voi käyttää”, totesi Aran Sina Rasilainen.
Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna Suomessa toimitettiin lähes 5 000 häätöä. Häätöjen määrät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana huolestuttavasti. Määrällisesti eniten häätöjä toimitettiin viime vuonna Helsingissä ja Vantaalla, mutta asukaslukuun suhteutettuna häädöt olivat yleisimpiä Vantaalla, Jyväskylässä ja Lahdessa.
Vuokravelkapäivät järjestettiin toista kertaa. Ne kokosivat Tampereelle noin 250 vuokravelkojen parissa työskentelevää ammattilaista. Aran kanssa tapahtumaa olivat järjestämässä Asunto ensin Verkostokehittäjät, Ulosottolaitos, Y-Säätiö sekä Talous- ja velkaneuvonta.
Ara järjesti Vuokravelkapäivät yhdessä kumppaneiden kanssa. Kuvassa vasemmalta: Sina Rasilainen (Ara), Elina Lindgren (Talous- ja velkaneuvonta), Vilja Kamppila (Ara),Mia Saarela (Asunto ensin Verkostokehittäjät), Mirka Järvinen (Ara), Anu Valli ja Anu Niilo-Rämä (Ulosottolaitos) sekä Kirsi Parikka jaRiikka Kurki (Talous- ja velkaneuvonta).