Lähitulevaisuuden kaupunkisuunnittelu on täynnä monimutkaisia haasteita. Kaupunkimme laajenivat 1970-luvulla alkaneen maaltamuuton seurauksena nopeasti laajoiksi, mutta rakenteeltaan harvoiksi esikaupunkien matoiksi. Tämä on muodostunut sittemmin ongelmaksi, koska harvasti rakennettu kaupunki kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa paljon päästöjä. Kasvavien kaupunkien laitamien täydentäminen kannattaa, sillä asuntojen kysyntä on jatkuva, ja toisaalta, koska täydentäminen voi olla erinomaisen toimiva ratkaisu kaupungin ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Hajanaista asutusta voidaan tiivistää rohkaisemalla muutosvoimaisimpia alueita kasvamaan houkutteleviksi keskuksiksi, jotka vetävät puoleensa monipuolista asumista. Toimivan alueen tärkeimpiä piirteitä ovat palveluiden helppo saavutettavuus ja asumisen viihtyvyys. Vaikka kaupungissa asutaan tiiviimmin, kuin pientaloalueilla, uudenlaiset ratkaisut voivat mahdollistaa virikkeellisemmän, edullisemman ja ekologisemman tavan asua.
|
|
|
|
Kuva 1. Kontulan keskustan voimakas kehittäminen maamerkkimäisellä rakennuksella tarjoaa yhden vaihtoehdon. (kuva: Pekka Tynkkynen)
|
Esimerkiksi voimme ottaa itäisessä Helsingissä sijaitsevan Kontulan. Kontula rakennettiin 1960-luvulla yhdeksi ensimmäisistä ja suurimmista betonielementtilähiöistämme. Alun perin Kontulassa asui jopa kaksi kertaa enemmän asukkaita, kuin nykyään, ja se oli viihtyisä ja eloisa, ajalleen tyypillinen lapsiperhevaltainen ”metsälähiö". Sittemmin väestön ikääntyessä asukasluku on pienentynyt paljon ja Kontulasta on sukeutunut rauhallinen, mutta oivallisten kulkuyhteyksien varrella oleva esikaupunki, jonka rakennuskantakin alkaa saada historiallista arvoa. Tärkeintä Kontulalaisille on kenties luonnon läheisyys, mutta toisaalta ostoskeskuksen tarjoamat erinomaiset palvelut ja nopea ja vaivaton yhteys metrolla muualle Helsinkiin. Kontula on kuitenkin monen muun aikalaisensa lähiön tavoin rakennettu alun perin niin väljästi, että komeiden kerrostalojen väliin jää jopa satojen metrien mittaisia hyödyntämättömiä alueita, jotka nykyisellään ovat usein valtavia parkkipaikkoja, tuulisia leveitä teitä, tai syrjäisiä piha-alueita, jotka eivät tunnu kuuluvan oikein kenellekään. Voisimmekin leikitellä ajatuksella, että Kontulan kaltaisen metsäkaupungin tyhjiksi, tuulisiksi ja kolkoiksi jääneitä kohtia täydennettäisiin uudenlaisella kaupunkiasumisella ja monipuolisilla pienillä palveluilla, jotka toisivat paikkaan uutta eloa poistamatta ainutlaatuista yhteyttä luonnonympäristöön.
| |
|
|
|
Kuva 2. Toinen kiinnostava lähiön kehittämistapa
voisi avautua helpottamalla pienimittakaavaisen
täydennysrakentamisen ehtoja. Tämä voisi
tuottaa esim. kierrätetyistä konteista koottuja
halpoja asuntoja ja työskentelytiloja
rakennusten katoille. (kuva: Pekka Tynkkynen)
|
| |
Jos Kontulan ostoskeskuksen vetovoimaa haluttaisiin kasvattaa entisestään, sitä voitaisiin korottaa runsaasti tornimaisella uudella rakennuksella. Tällainen tornitalo tarjoaisi asuntoja yksineläjille ja perheille ja se sopisi erityisen hyvin myös palveluasumiseen ja vanhuksille, sillä kaikki tarvittava, aina uimahallista ruokakauppaan ja kirjastosta puutarhaan, olisi vain hissimatkan päässä. Kun alueen yhtä kohtaa täydennetään näin voimakkaasti, ja uuden rakennuksen yhteyteen rakennetaan runsaasti myös paikoitusta, voidaan entisiä suuria parkkipaikkoja muuttaa puistoiksi.
Jos taas Kontulan helppoja liikenneyhteyksiä haluttaisiin hyödyntää edullisesta ja uudenlaisesta kaupunkiasumisesta kiinnostuneen nuoren väestön houkuttelemiseksi, voisi hyvä keino olla tarjota vanhojen kerrostalojen katot ja seinät, sekä pihojen käyttämättömät osat tai osa parkkipaikoista pienten konttimaisten asuntojen alustoiksi. Betonielementtikerrostalojen rakenteet kestävät sellaisenaan vähintään kolmen lisäkerroksen rakentamisen katoilleen, ja lisäksi niiden tyhjiin päätyseiniin uusien ”ulokkeiden” kiinnittäminen on melko vaivatonta. Ikkunaseiniin uusia osia kiinnittämällä voitaisiin sitä vastoin laajentaa jo olemassa olevia asuntoja vaikkapa uudella asuinhuoneella tai pienellä kasvihuoneella. Alueen luontoyhteys säilyisi edelleen muuttumattomana, mutta uudet asunnot toisivat toivottua eloisuutta ja muodostaisivat varsin ainutlaatuista arkkitehtuuria.
Kontulan tyyppisen lähiön usein suojattomiksi ja tuulisiksi koettujen pihojen ja toisaalta melko energiasyöppöjen kerrostalojen tilannetta voitaisiin parantaa rakentamalla liian väljiksi tai muuten hyödyttömämmiksi katsotuille piha-alueille ja parkkipaikoille aivan uudentyyppisiä, energiaa tuottavia rakennuksia. Tällainen rakennustyyppi, joka periaatteeltaan on kuin sisäpihallinen kerrostalo, mutta on suunniteltu mukautumaan maastonmuotoihin, pienilmastoon ja auringonvaloon, loisi entistä ympäristöä tiiviimmän, mutta paljon monimuotoisemman kokonaisuuden. Uusi rakennustyyppi pitää sisällään talvipuutarhan, ja sen asunnot avautuvat lasitetun vihreän terassin kautta auringolle suotuisasti. Niiden lasipintaan voidaan asentaa ohutkalvoaurinkokennot, jotka suuren osan vuodesta pystyisivät tuottamaan käyttösähkön koko talon asuntojen tarpeiksi. Polveillessaan vanhojen kerrostalojen väleissä, ja välillä reunustaessaan katuja tällaiset kukkulamaiset rakennukset muodostaisivat aivan ennennäkemättömän yhdistelmän viihtyisää kaupunkimaisuutta ja vihreyttä.
|
|
|
|
Kuva 3. Lähiöön voitaisiin tuoda myös uusi rakennustyyppi, joka viestisi uudesta aikakaudesta tuottamalla energiaa ja limittymällä luontoon. (kuva: Pekka Tynkkynen)
|