Verkostomaiseen toimintatapaan perustuva, kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen lähiökehittämishanke. Kohteena Espoon Suvela
Toteuttaja/toteuttajat:
Espoon kaupunki / kaupunkisuunnittelukeskus sidosryhmineen
|
Kenelle:
kaupunginosan asukkaat ja alueen palveluiden käyttäjät, Espoon kaupungille lähiökehittämisen malli
|
Toiminnan/toimintamallin tarkoitus:
Hankkeen tarkoituksena on Suvelan fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kehittämällä parantaa asukasviihtyvyyttä, edistää asukkaiden elämänlaatua ja -hallintaa, sekä nostaa alueen arvostusta asuinalueena.
|
Avainsanat:
verkostoituminen, asukasosallistuminen, kestävä kehitys, lisä- ja täydennys- rakentaminen, lähiympäristön laatu, monikulttuurisuus, alueellinen eriytyminen
|
Hanke / projektit, joissa mukana:
Suvelan kehittämishanke / Osa Espoon keskuksen kehittämisprojektia /
Lähiöohjelma 2008-2011
|
Kuvaus:
Suvelan kehittämisessä on käynnistetty tähän mennessä yli 20 osiota, joiden teemat ulottuvat sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista, monikulttuurisuudesta sekä täydennysrakentamista lähiympäristön laatuun, turvallisuuteen ja imagoon. Suvela on toiminut pilottialueena monessa eri tutkimusyhteistyöhankkeissa (4V, Urbaani Onni, MOVE), minkä lisäksi aluetta koskien on tekeillä lukuisia eri tason opinnäytteitä.
Lähes 1.000 suvelalaista on hyödyntänyt tilaisuutta vaikuttaa näihin liittyneissä kyselyissä alueen kehittämisen suuntaamiseen, muun asukasosallistumisen lisäksi. Yhteistyötä alueen kehittämisessä on tehty myös kolmannen sektorin kanssa erityisesti asumisneuvonnan saralla, minkä lisäksi on luotu kontakteja muiden kaupunkien lähiökehittäjiin.
Suvela onkin noussut valtakunnallisesti tunnetuksi lähiökehittämiskohteeksi ja saanut enenevässä määrin palstatilaa paitsi alan ammattilehdissä myös mediassa. Kehittämisen painopisteen siirtyminen suunnittelusta kohti toteutusta tulee tarjoamaan yhä enemmän paikkoja tukea Suvelan imagon myönteistä kehittymistä.
Julkisen ulkotilojen laatua ja hoidon tasoa on kehitetty johdonmukaisesti edeten yleispiirteisemmistä suunnitelmista rakentamissuunnitelmiin ja kunnostustoimenpiteisiin. Keskeisten ulkoalueiden laadunarvioinnin jälkeen valmistui raitteja, puistoja ja kenttää koskenut yleissuunnitelma. Tätä tarkentavat perusparannussuunnitelmat on tehty Kirstinkentästä sekä Kirstinharjun raitista ja Suvelanpuistosta, minkä lisäksi on valmistunut erillinen alueellinen esteettömyyskartoitus.
Toistaiseksi suurimpana lähiympäristöön kohdistuneena taloudellisena panostuksena on uudistettu Kirstinkenttä, johon tehtiin uutiskynnyksen eri medioissa ylittänyt parkour-rata. Seuraavana on vuorossa Suvelanpuiston sekä Kirstinharjun raitin kunnostus. Alueella tehdyt turvallisuuskävelyiden pohjalta on uusittu valaistusta ja tehty muita pikaparannuksia lähiympäristön kohentamiseksi.
Suvelan keskeisiä lähipalveluita kehitetään määrätietoisesti. Alueelle tulee sijoittumaan Espoon seurakuntien ja Espoon kaupungin yhteistyönä uusi kappeli; nykyisen rakennuksen uusiokäyttömahdollisuudet selvitetään. Kirstinkoulusta on tekeillä monitoimikoulu, joka yhdessä palvelukeskus Suviksen kanssa muodostaa myös iltaisin opetusta ja kulttuuripalveluita tarjoavan Suvelan sydämen; myös taidetta ollaan hyödyntämässä kaupunkitilan elävöittämisessä.
Keskustelut ostoskeskuksen kehittämiseksi on tarkoitus käynnistää Suvela-vision viitoittamana. Korjaus- sekä lisä- ja täydennysrakentamisen haasteeseen on pyritty vastaamaan monella eri tavalla. Suvelan korjausrakentamis- ja perusparannusohjeiston valmistumisen jälkeen on käynnistetty alueellisen ryhmäkorjausohjelman laadinta sekä keskusteltu kiinteistöjen edustajien kanssa kiinteistöjä ja pihoja koskevien ryhmäkorjaushankkeiden käynnistämisestä. Tähän liittyen on tarkoitus selvittää tonttikohtaisia lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä pysäköintijärjestelyjä eri kortteleissa. Avainkortteleiden täydennysrakentamispotentiaaleja on selvitetty ns. integroivan hankekehityksen toimintamallilla, ja edetty tästä yhden korttelin osalta maankäyttöluonnoksen tekemiseen.
Täydennysrakentamisen osalta visionäärisimmän otteen Suvelaan on tarjonnut kansainvälinen, kestävään rakentamiseen liittynyt opiskelijakilpailu SuvelaSURGE. Hankintaklinikka-mallin mukaisissa Suvelan syke-työpajoissa luotiin perusta laajalla asukasyhteistyöllä tehdylle Suvela-visiolle, joka luo lähitulevaisuuden puitteet Suvelan kehittämiselle osana Espoon keskusta.
Huomioitavaa/kokemuksia:
Suvelan tavoitteista pisimmälle on päästy lähiympäristön kohentamisessa, mikä työ tulee jatkumaan vielä vuosia. Asukkaiden ja kiinteistöjen omistajatahojen vastuunottoa ja vaikutusmahdollisuuksia Suvelan kehittämisessä on myös osin onnistuttu lisäämään.
Tutkimusyhteistyöhankkeet kyselyineen ovat osoittautuneet tärkeäksi keinoksi asukkaiden näkemysten välittymiseksi kehittämistoimiin.
Lähipalveluiden ja -kulttuurin saatavuuden osalta kehittämistyön tulokset antavat vielä odottaa itseään, ja erityisen suuri viive on koskien sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista ja väestörakenteen tasapainottamista. Näihin liittyy myös alueidentiteetin vahvistaminen sekä imagon parantaminen, joiden osalta ollaan oikealla tiellä.
Suvelaa on lähdetty kehittämään verkostomaiseen toimintatapaan perustuvalla toimintatavalla, ilman muodollista hankeorganisaatiota. Vaikka kehittäminen on ollut hyvin kokonaisvaltaista monine osahankkeineen ja teemoineen, hanketta on kyetty ohjaamaan johdonmukaisesti kohti tavoitteitaan. Eri hallintokunnissa tehtävän aluetyön kytkentä projektityöhön on silti riittämätöntä. Espoossa tarvittaisiinkin sektorihallinnon sekä alue- ja kaupunginosatason kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamista. Samalla lähiökehittäminen tulee organisoida ja resursoida kaupunkitasolla, tavoitteena taantuneiden kaupunginosien kokonaisvaltainen kehittäminen sekä tämän siirtäminen ohjelmallisena työnä osaksi organisaation toimintatapoja ja kunnan strategista kehittämistä.