Uutinen 21.3.2019 klo 17.00
Eduskunta hyväksyi 25.10.2018 yksimielisesti 10-kohtaisen kannanoton asuntopolitiikan kehittämiskohteista. ARA pitää kaikkia esiin nostettuja ehdotuksia hyvinä ja pitää tärkeänä, että ne viedään seuraavalla hallituskaudella käytännön toimenpiteiksi.
Lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja uusia asumisen malleja
Tulevalla kaudella asuntopolitiikalla tulee vaikuttaa aktiivisesti kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan, tarpeita asuntotuotannon määrän lisäämiseen on erityisesti pääkaupunkiseudulla. ARA-tuotannon lisäämiseen on perusteita lähivuosina myös rakentamisen suhdannetilanteen näkökulmasta.
Valtio vaikuttaa rahoitustuen eri muodoilla ja määrällä ARA-tuotannon syntymisen edellytyksiin. Tukiehtojen ja sääntelyn tulee olla sellaisia, että ne kannustavat toimijoita toteuttamaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tukien kehittämisessä on otettava huomioon myös asumisessa tapahtuvat muutokset. Hyvän tukijärjestelmän pitäisi kannustaa kehittämään esimerkiksi elinkaaritehokkuutta sekä parempia asumisen ratkaisuja.
Sosiaalisimman asuntorakentamisen lisäksi tarvitaan myös muuta kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tarvitaan kohtuuhintaisen asumisen malleja, jotka sijoittuvat vuokra- ja omistusasumisen väliin. Tällaisia malleja ovat ja osuuskunta- ja asumisoikeusasuminen. ARA pitää tärkeänä, että säädösvalmistelu sosiaalisen asumisen osuuskuntamallille ja asumisoikeusasumisen järjestelmän uudistamiseksi aloitetaan heti hallituskauden alussa.
Ratkaisuja taantuvien lähiöalueiden ongelmiin
Asuinalueiden eriytyminen on voimistunut viime vuosina ja useiden lähiöiden sosioekonominen kehitys on ollut epäsuotuisaa. ARA kannattaa kehittämisohjelmaa, jolla vaikutetaan erityisesti taantuviin lähiöalueisiin. Lisäksi väestöltään taantuvien alueiden osalta olisi pohdittava, millaisilla toimenpiteillä ja panostuksilla voitaisiin ehkäistä osaa asumiseen ja asuntokantaa kohtaavista ongelmista.
Asunnottomuuden vähentämistä jatkettava edelleen
ARA pitää tärkeänä, että ensi vaalikaudella jatketaan asunnottomuustyötä ja osoitetaan siihen varoja Valtion asuntorahaston (VAR) lisäksi muiden hallinnonalojen resursseja, jotta hallituksen keväällä 2018 päättämä tavoite asunnottomien määrän puolittaminen vuoteen 2022 mennessä voisi toteutua. Asumisen näkökulman tulisi olla läpäisevänä mukana kaikissa toimenpiteissä, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Asumisneuvonnan on todettu vähentävän häätöjä ja ennaltaehkäisevän asunnottomuutta tehokkaasti ja sitä tulisi laajentaa kattamaan mahdollisimman laajasti myös vapaarahoitteista vuokra-asumista.
Energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen lisää panostusta
osa asuntokannasta on rakennettu 1960-1980-luvuilla, joten siihen kohdistuu suuria korjaustarpeita. Myös korjausrakentamisella ja olemassa olevan asuntokannan uudistamisella tulisi vaikuttaa siihen, että energiatehokkuus ja asumisen ekologisuus paranee. Olisi selvitettävä, miten voidaan nykyistä paremmin edistää korjaamista ja erityisesti edistää energiatehokkuutta parantavia investointeja.
VAR säilytettävä valtion budjetin ulkopuolisena rahastona
Budjettitalouden ulkopuolinen Valtion asuntorahasto (VAR) on keskeinen resurssi asuntopolitiikan toteuttamiseen ja se tulee säilyttää sellaisena myös jatkossa. Viime vuosien kehityskulut niin taloudessa kuin rahoitusmarkkinoilla puoltavat VAR:in säilyttämistä jatkossakin budjettitalouden ulkopuolisena rahastona.
Suoria valtionlainoja varmistamaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa
ARA-tuotannon rahoitusmahdollisuuksien turvaamiseksi voitaisiin selvittää olisiko perusteltua myöntää jälleen myös suoria valtion lainoja VAR:n varoista. Näin etenkin, jos rahoituksen saatavuus kohtuuhintaisen asumisen tarpeisiin vaikeutuisi. Jo 2000-luvun alussa kansainvälinen arviointi totesi, että suora lainananto on valtiontalouden näkökulmasta korkotukilainoitusta edullisempi tapa tukea asuntotuotantoa. Suorat lainat vähentäisivät myös nykyiseen korkotukijärjestelmään liittyviä valtiontalouden ja riskienhallinnan haasteita.
Suoraa lainoitusta voitaisiin kohdentaa rajatusti tiettyihin lainoihin tai se voisi olla rahoituksen osana (esim. osuuskunta-asuminen) sekä mahdollisesti ongelmallisissa tapauksissa väestötappioalueiden yhtiöiden lainojen yhdistämiseen.
Muistion ehdotukset on käsitelty ARAn johtokunnan kokouksessa 28.2.2019.
Lue koko muistio: ARAn näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteisiin