Asuntoverkoston kokonaisuus kuvataan esimerkiksi asuinalueen karttapohjaan tai ilmakuvaan. Karttapohjaan kuvataan, miten asunnot, asuinyhteisöt, palvelutuotannon tukipisteet, palvelut, kulttuuri- ja liikuntatilat, ulkoilualueet ja joukkoliikenneratkaisut sijaitsevat asuinalueella.
Asuntoverkoston kuvaamisen tukena voi käyttää asuntoverkoston mallia. Malli kuvaa, miten asuntoratkaisut ja palvelut sijaitsevat suhteessa toisiinsa. Asuinalue on jaettu vyöhykkeisiin, jotka havainnollistavat asuntojen ja palvelujen välisiä etäisyyksiä.
Apukysymyksiä asuntoverkoston suunnitteluun
1. Millaisia asuntoja asukkaat toivovat?
- Yksiöiden, kaksioiden ja perheasuntojen määrä verkostossa
- Asumismuoto (vuokra-asuminen, osaomistaminen, omistusasunnot)
- Asuntojen tyypit (kerrostalo, rivitalo, omakotitalo)
- Asuntojen sijainti (esim. lähellä kirjastoa, lähellä kaveria, lähellä sukulaisia)
- Tukipisteiden ja kohtaamispaikkojen sijainti suhteessa asuntoihin
2. Millaisia palveluja verkoston tulisi tarjota tuleville asukkaille?
- Mitä lähipalveluja tulevat asukkaat voivat hyödyntää (liikunta-, opetus- ja kulttuuripalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen palvelut, kaupalliset palvelut)?
- Miten liikkuminen onnistuu tulevien asukkaiden näkökulmasta?
- Millaisia puisto- ja muita virkistysalueita tulevat asukkaat voivat hyödyntää?
3. Mitä olemassa olevia asumisen ratkaisuja ja palveluja voidaan hyödyntää ja mitä uutta tarvitaan, jotta asukkaiden tarpeisiin voidaan vastata?
- Onko olemassa olevasta asuntokannasta saatavilla asuntoja (vuokra-asunnot, omistusasunnot)?
- Millaisia asunnot ovat ja miten ne sijaitsevat asuinalueella?
- Onko asuinalueelle mahdollista rakentaa uusia asuntoja?
- Mitä palvelujen tuottajia alueella toimii (listataan palvelujen tuottajat, järjestötoimijat ja kaupalliset palvelut, joita voidaan hyödyntää)?