Ensimmäisen aravalainan myöntämisestä 70 vuotta; 70 vuotta parempaa ja tasa-arvoisempaa asumista

Uutinen 28.3.2019 klo 10.00

Huhtikuun 1. päivänä vuonna 1949 myönnettiin ensimmäinen valtion edullinen aravalaina. Aravalaina tarjosi yhä useammalle tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia oma koti. Suomen nykyisestä asuntokannasta noin kolmasosa eli yli miljoona asuntoa on rakennettu valtion tuella.

"Aravalainalla yhä useammat tavalliset suomalaiset pystyivät hankkimaan oman kodin – aravalla rakennettiin parempaa ja tasa-arvoisempaa asumista”, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti toteaa.

Korkeimmillaan aravalainakanta oli yli 10 miljardia euroa, nykyisin vanhoja aravalainoja on 4 miljardia euroa.

Mannerheimintie
Ensimmäinen aravalainalla rakennettu talo sijaitsee Helsingissä Mannerheimintiellä.

Omaan taloon aravalainan ja "hartiapankin" avulla

Ensimmäisellä aravalainalla rahoitettiin kerrostalo Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie 81.

Alun perin vuonna 1949 aravalainoitus oli tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi helpottamaan valtavaa asuntopulaa kaupungeissa sodanjälkeisinä vuosina. Sodan köyhdyttämässä maassa pääomaa tarvittiin kipeästi teollisuuden rakentamiseen. Asuntorahoitusta oli vaikea saada. Alkuvuosien aravatuotannosta suuri osa olikin omakotitaloja, joiden rakentamisessa käytettiin runsaasti ”hartiapankkien” pääomaa.

Aravalainoitettuja rintamamiestaloja rakennettiin 1950-luvulla noin 60 000. Aravalainoja kohdentui runsaasti myös asunto-osakeyhtiöissä olevien omistusasuntojen rahoittamiseen.

Rintamamiestalo
1950-luvulla  rakennettiin noin 60 000 aravalainoitettua rintamamiestaloa. Rakentamisessa käytettiin paljon "hartiapankkien" pääomaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Yhä enemmän vuokrataloja

Aravalainoitus suuntautui 1960-luvulta alkaen enenevässä määrin vuokra-asuntojen rakentamisen. Rakennuttajina toimivat kuntien omistamat yhteisöt ja muut yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Aravalainat vakiintuivat osaksi asuntopolitiikkaa.

1970-luku oli vilkkainta aravarakentamisen aikaa: noin puolet asuntotuotannosta rakennettiin aravalainalla. Useana vuonna valmistui yli 30 000 uuttaa arava-asuntoa.

1990- ja 2000-luvulla aravalainoilla rakennettiin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

1990-luvulla aravalainoituksen rinnalle tulivat korkotukilainat, ja vuodesta 2008 lähtien valtion suorat aravalainat on korvattu korkotukilainalla. Korkotukilainan rahoitus ei tule valtiolta vaan rahoituslaitokselta, mutta valtio takaa lainan ja maksaa sille korkotukea.

Suomi on aravalla rakennettu maa – yli miljoona valtion tukemaa asuntoa

Vuodesta 1949 lähtien Suomeen on rakennettu hieman yli 3 miljoonaa asuntoa, näistä joka kolmas eli yli miljoona on rakennettu valtion tuella, arava- tai korkotukilainalla:

  • 445 000 omistusasuntoa
  • 540 000 vuokra-asuntoa
  • 45 000 asumisoikeusasuntoa.

ARAn rahoituksella on lisäksi peruskorjattu noin 380 000 asuntoa. ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

”Suomi on aravalla rakennettu maa – kaupunkien asuntokysymyksen ratkaisu on sotien jälkeen perustunut suurelta osin aravalainoitukseen”, ARAn johtaja Jarmo Lindén sanoo.

Hän muistuttaa, että valtion tuki on pelastanut rakennusalan monesti myös lamalta ja nostanut Suomen asunnottomuuden vähentämisen mallimaaksi. Nykyään kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeusasuminen on ARA-tuen varassa.

LUE lisää aiheesta:
70 vuotta valtion tukemaa ARA-asumista
Näin kaikki alkoi 70 vuotta sitten

Lisätietoja:

Hannu Rossilahti, ylijohtaja, ARA, p. 029 525 0856
Jarmo Lindén, johtaja, ARA, p. 029 525 0808