ARA-päivä kuljetti savupirteistä urbaaniin pöhinään ja antoi tienviittoja tulevaan

Suomen itsenäistymisen juhlavuonna tarkasteltiin ARA-päivässä, miten agraari-Suomen savupirteistä ja vaivaistaloista on kehittynyt urbaani-Suomi ja citypöhinää.

ARAn johtaja Jarmo Linden tarjosi monipuolisesti näkökulmia Suomen asuntokysymykseen ja suomalaisiin ratkaisuihin kuluneen vuosisadan aikana. Poliittisella agendalla asuntoasiat ovat valitettavasti olleet sivuosassa. Suomen ponnistelut torpparikysymyksen ratkaisemisessa sekä siirtoväen asuttamisessa ansaitsevat tulla muistetuiksi, samoin 1940-luvun lopussa luotu Arava-järjestelmä.  Suomalaisen asuntopolitiikan tulosta on myös esimerkiksi se, että nuoret voivat itsenäistyä ja muuttaa omaan asuntoon aiemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

ARA-päivän yleisö osallistui innokkaasti.

Aikanaan vanhuksia ja vammaisia sijoitettiin Suomessa vaivaistaloihin, joilla oli erittäin huono maine. Onneksi vaivaistaloista on kuljettu pitkä matka eteenpäin. Nykyisin suuntana ovat yksilölliset, räätälöidyt ratkaisut ja yhteisöllisyys on nouseva arvo, sanoi Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kullakin aikakaudella on omat haasteensa myös asuntoasioissa. Kaupungistuminen ja joustavuutta kysyvä digiaikakausi edellyttäisivät kohtuuhintaisia ja turvallisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asumisen ratkaisut voivat olla seuraavien kymmenen vuoden kuluessa enemmän esillä kuin tänään arvaammekaan, sanoi myös ARA-päivässä puhunut tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava. Tulevaisuuden muutosajureista keskeisiä ovat kaupungistumisen eteneminen ja digitalisaatio.

Järjestelmä kaipaa uudistamista

.

Asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen loi virtuaalisessa tervehdyksessään katsauksen ajankohtaisiin asioihin asuntopolitiikassa (katso ministerin videotervehdys sivun alareunassa). Hän muistutti, että rakentaminen vetää nyt Suomen taloutta ylöspäin. Asumisen kustannusten jatkuva kohoaminen kuitenkin huolestuttaa. Kaikenlaisen asuntotuotannon lisääminen on keino vaikuttaa kustannusten pitämiseen kurissa. Suomeen on rakennettu jo yli miljoona valtion tukemaa asuntoa. Asunto-osuuskuntamalli on uusi avaus, jonka soveltuvuutta valtion tuen piiriin ollaan selvittämässä. Kaiken kaikkiaan koko ARA-järjestelmä kaipaisi uudistamista. Tarvitsemme kestävää kaupunkien kehittämistä, energiatehokasta, esteetöntä ja viihtyisää asumista, ministeri sanoi.

ARAn Hannu Rossilahti selvitti valtion roolia asuntorakentamisen rahoittajana.

Valtion rooli asuntorakentamisen rahoittajana on vaihdellut eri aikoina ja valtion tuet ovat vastanneet kunkin aikakauden tarpeisiin, kertoi ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti. Suomessa asuntotuotanto ei ole missään vaiheessa perustunut pelkästään markkinaehtoiseen rakentamiseen.  Rossilahti nosti esiin valtion aktiivisen roolin ja puuttui  asumistukimenojen voimakkaaseen kasvuun. Johtuuko tämä osaltaan liian vähäisestä ARA-asuntojen tuotantomäärästä viime vuosina, hän pohti.

Ensimmäinen Vuoden Parhaat ARA-neliöt -palkinto Sukupolvienkorttelille

ARA-päivän kohokohta oli ensimmäisen Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon luovuttaminen. Palkinnon sai yhteisöllisyyttä edistävä Sukupolvienkortteli Helsingin Jätkäsaaressa. Kortteli on kaupunki-innovaatio, kyläyhteisön paluu kaupunkiin, jossa on ARA-neliöitä Setlementtiasunnoilla ja HOAS:lla  ja Asuntosäätiöllä Hitas-asuntoja. ”Uskalsimme ajatella toisin, meillä on ollut hienoa luovaa väkeä innovoimassa, olemme kuulleet eri-ikäisiä asukkaita, saaneet ARAlta rahaa sekä kehittämiseen että toteutukseen, kertoi vuosia korttelin kehittämisessä ja toteutuksessa mukana ollut Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Kimmo Rönkä. Lue lisää.
 

Kirsten Sainio, Kimmo Rönkä ja ARA-neliö

Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinto annettiin Sukupolvienkorttelille.

ARA-torilla tutustuttiin mm. erityisryhmien asumiseen.