Toteutuuko ARA-kohteiden suunniteltu energiatehokkuus

 
Vasta valmistuneen ”Energiatehokkaiden malliratkaisujen seuranta ja asukasnäkökulma” -selvityksen lähtökohtana oli ARAn vuosina 2009– 2012 toteuttama ”Asumisen uudistaminen” -projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja parantaa asuntokannan ja -alueiden energiatehokkuutta. Gaia Consulting Oy:n ARAn toimeksiannosta toteuttamassa selvityksessä on vertailtu yhdeksän 2010-luvulla valmistuneen energiatehokkaan rakennuksen suunnitteluvaiheen laskennallista energiankulutusta todelliseen toteutuneeseen kulutukseen. ARA on ollut mukana kehittäjänä ja/tai rahoittajana kaikissa tarkastelluissa kohteissa.

Tavoitteena oli saada tietoa energiatehokkaidenARA-kohteiden onnistuneista ja kehittämistä vaativista suunnittelu- ja toteutusratkaisuista, joiden perusteella ARA ja hankkeiden toteuttajat voivat parantaa tulevien hankkeiden laatua. Energiankulutustietojen lisäksi selvitys nostaa esiin asukkaiden asumiskokemuksia sekä rakennusten omistajien ja suunnittelijoiden näkemyksiä. Selvityksen kohteena olevat rakennukset on esitetty viereisessä taulukossa.
 

Suurin osa kohteista kulutti energiaa suunniteltua enemmän

Kuvassa on esitetty tarkasteltujen rakennusten suunnitelman mukainen kokonaisenergiantarve, energiankulutuksen toteuma sekä netto-ostoenergian kulutus  suhteutettuna kohteen pinta-alaan. Kokonaisenergia sisältää sekä sähkön, lämmön että mahdollisen jäähdytysenergian kulutuksen. Kuvassa energiantarpeen (sininen palkki) ja netto-ostoenergian (harmaa palkki) erotus kuvaa kohteessa itse tuotetun energian määrää kohteen pinta-alaa kohti. Kulutustiedot pe­rustuvat kohteesta riippuen 1–4 vuoden mit­tausjaksoon.

© Gaia Group Oy

Kuvasta nähdään että suurin osa tarkas­telluista kohteista kuluttaa energiaa enem­män kuin suunnitteluvaiheessa on lasken­nallisesti määritelty. Joukossa on kuitenkin myös kohteita, joissa toteutunut kulutus on alittanut suunnitelmat. Vertailua tehdes­sä on syytä huomata, että vaikka suunni­teltuihin energiankulutustasoihin päästiin vain kolmessa kohteessa, vastasi toteutu­nut energiankulutus energiatodistuksen ET-luokkaa kaikissa muissa kohteissa, pait­si Innova-talossa. Suurin osa tarkastelluista rakennuksista on energiatehokkuudeltaan A-luokkaa.

Syyt laskennallisen ja toteutuneen ener­giankulutuksen erotukseen ovat kohdekoh­taisia eikä erotuksen voida aina arvioida johtuvan rakennusteknisistä asioista. Jois­sain tapauksissa kulutuserot johtuvat joko puutteellisista lähtötiedoista tai siitä, että rakennuksen suunniteltu käyttötarkoitus on muuttunut, jolloin laskennallinen energian­tarve ei vastaa todellisen käytön vaatimuk­sia. Esimerkiksi kokonaan palvelutaloiksi muuttuneissa kohteissa lisääntyvä henkilö­kunnan tarve lisää jäähdytystarvetta ja ole­tettavasti myös sähkön kulutusta.

Itse tuotettu aurinkoenergia pienensi hiilijalanjälkeä

Vaikka kohteille ei asetettu suunnittelu­vaiheessa hiilijalanjäljen tavoitearvoja, on suunnitteluratkaisuilla kuitenkin pyritty vä­hentämään rakennusten käytön aikaista ym­päristökuormitusta. Kohteiden hiilijalanjäl­keen vaikuttaa energiankulutuksen lisäksi itse tuotetun energian määrä sekä paikal­linen kaukolämmön päästökerroin, mikäli kohde on liitetty kaukolämpöverkkoon. Mo­nissa kohteissa itse tuotettu aurinkoenergia pienentää kohteen hiilijalanjälkeä merkittä­västi verrattuna kohteisiin, joissa ei tuoteta itse ener­giaa.

Pinta-alaa kohti alhai­simpiin hiilijalanjälkiin päästään Jampankaaren palvelutalossa, opiskelija­asuntola Puusepässä sekä Soinisen passii­vitaloissa.

Kohteiden käyttökokemukset pääosin hyviä

Vaikka alle puolet tarkastelluista rakennuk­sista on saavuttanut niille asetetun lasken­nallisen energiatehokkuustason, ovat käyt­tökokemukset olleet kuitenkin pääosin hyviä. Rakennusten suunnitteluvalinnat ovat pääosin mahdollistaneet hyvän ener­giatehokkuustason tarkastelluissa kohteissa. Hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen ja haas­tatteluiden perusteella voidaan tiivistetysti todeta, että energiatehokkaiden rakennus­ten käyttö ja ylläpito sekä näihin liittyvät haasteet eivät käytännössä eroa tavanomaisista rakennuksista.

Käytetyt energiatehokkuusratkaisut, kuten lämmön talteenottolaitteet, lämpöpumput ja eristysratkaisut ovat kaupallista teknologiaa ja niiden käytöstä on jo paljon kokemusta. Sähköä tuottavat aurinkopaneelit ja lämpöä tuottavat aurinkokeräimet eivät rakennuttajien mukaan vaadi puhdistamista tai muuta ylläpitoa.

Energiantuotantojärjestelmät ovat lähes kaikissa kohteissa toimineet moitteettomasti – tosin poikkeuksiakin on. Esimerkiksi kaikissa tapauksissa ei ole päästy aurinkokeräintoimittajan lupaamiin tuotantomääriin. Toisissa kohteissa taas aurinkolämpöjärjestelmät ovat saaneet kiitosta siitä, että keräimet alkavat tuottaa jo vähäiselläkin auringonpaisteella. Osa rakennuttajista pitää esimerkiksi maalämpöä niin hyvänä ratkaisuna, että olisi valmis valitsemaan sen myös tulevien kohteiden osalta päälämmitysmuodoksi, vaikka kohde sijaitsisi kaukolämpöalueella. Maalämpöjärjestelmää pidetään hyvänä ratkaisuna myös sen takia, että siihen on helppo integroida jäähdytystoiminto. Rakennuttajien mukaan hankkeista on saatu paljon oppeja etenkin energiajärjestelmien käytöstä ja toiminnasta – näitä oppeja on siirretty ja siirretään myös uusiin rakennushankkeisiin.

Asukkaiden asumiskokemukset vaihtelevat kohteesta riippuen, ja kokemuksissa on vaihtelua myös yksittäistä kohdetta tarkasteltaessa. Asukkaat ovat kuitenkin monen kohteen osalta maininneet vedon tunteesta. Tämä voi ainakin osittain olla selitettävissä sillä, että kyselyyn vastanneiden aiemmissa asunnoissa ei ole ollut yhtä tehokasta ilmanvaihtojärjestelmää – mikä on yleensä tilanne etenkin vanhoissa rakennuksissa. Usein toistuva ongelma on myös matkapuhelinten kuuluvuus, jota on kuitenkin pyritty useassa kohteessa parantamaan operaattoreiden asentamilla vahvistimilla. Monet kyselyihin vastanneista asukkaista eivät kuitenkaan huomaa asuvansa energiatehokkaassa rakennuksessa, vaan kokemus vastaa heidän käsitystään normaalista uudesta asuinrakennuksesta.

Lue koko selvitys täältä:
ARAra 1/2016: Energiatehokkaiden malliratkaisujen seuranta ja asukasnäkökulma