Uudelleenkäytettävät materiaalit ja uusiomateriaalit tulee saada osaksi ARA-rakennuttamisen prosessia.
Kaikessa teollisessa toiminnassa, myös rakentamisessa, on siirryttävä fossiilisia materiaaleja käyttävästä suorasta taloudesta hiilineutraaliin kiertotalouteen. Tämä vihreä siirtymä tapahtuu näkemyksemme mukaan lähivuosina myös ARA-rakennuttamisessa, joten hankkeisiin ryhtyvien on syytä perehtyä kiertotalouden periaatteisiin ja käytäntöihin. ARAlla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kiertotalouden edistymiseen.
Planeettamme luonnonvarat ovat rajalliset. Nykyinen talousjärjestelmämme, lineaaritalous, on pohjautunut luonnonvaroja käyttäviin neitseellisiin raaka-aineisiin. Ilmakehään kertyvä ja sieltä satojen vuosien kuluessa hitaasti poistuva hiilidioksidi kuumentaa ilmastoa vääjäämättömästi. Teollistumisen aikana ilmasto on lämmennyt jo 1,1 astetta, ja keikahduspisteenä arvioitu 1,5 asteen raja saavutetaan ilmeisesti jo vuoteen 2030 mennessä. Myös luonnon monimuotoisuus on vaarassa. Arvioidaan, että menossa oleva ns. kuudes sukupuuttoaalto vähentää lajien määrää jopa 75 %:lla.
Kiertotalous on tuotu tähän kriisitilanteeseen uutena talouden mallina, jossa materiaaleja ja energiaa kuluttava taloudellinen toimintamme mahtuu maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalouden avulla voidaan luontokatoa vähentää ja samalla hidastaa ilmastonmuutosta.
Rakennettu ympäristö on keskeisessä roolissa ekologisessa jälleenrakentamisessa
Rakennukset ja rakentaminen tuottavat noin kolmasosan ilmastopäästöistä ja kuluttavat jopa puolet maapallolla käytettävistä luonnonvaroista. Rakentamisessa korostuu erityisesti kerrostaloissa käytettävä betoni sekä teräs: sementtiä käyttävä betoniteollisuus aiheuttaa 8 % ja terästeollisuus 7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Suomessa rakennusten energiankäyttö, uudisrakentaminen ja korjausrakentamisen kasvihuonepäästöt ovat noin 35 % Suomen kokonaispäästöistä.
Myös kierrätykselle on asetettu tavoitteita. Vuoden 2012 asetuksen mukaan 70 % rakennusjätteistä tulisi voida kierrättää tai hyödyntää uusiomateriaalina vuoteen 2020 mennessä. Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä rakennusjätteistä otetaan talteen 54 %.
Kiertotalous muuttaa rakentamisen hierarkkioita
Kiertotaloudessa ensimmäinen kysymys on, tarvitaanko uutta rakennusta vai voitaisiinko tilojen käytön tehostamisella tai hyödyntämällä olemassa olevia rakennuksia välttää uudisrakentaminen? Seuraavana vaiheena on olemassa olevien rakennusten korjaus, muuntaminen esimerkiksi toimistosta asunnoiksi tai rakentamalla lisää kerroksia nykyisen talon päälle. Jos uudisrakentaminen on ainoa vaihtoehto, tulee etsiä mahdollisuuksia käyttää purettavista rakennuksista rakennusosia, elementtejä ja tuotteita uudelleenkäytettyinä. Jos tämä ei onnistu, tulee pyrkiä käyttämään uusiomateriaaleja, kierrätysterästä, -kipsiä ja -puuta sekä lisätä uusiomateriaalin osuutta mm. betonissa. Kiertotalouden pelisäännöissä jäte ja hukka ovat suunnitteluvirheitä, joten kaikkeen tekemiseen pitää liittyä säästeliäs materiaalien käyttö ja hyvin tarkka ylijäämän talteenotto työmailla.
Uudelleenkäytettäviä lasielementtejä. Spolia Design Oy:n varasto Espoo, 2022.
Muutos on iso rakennusalalle, jonka liikeideana on rakentaa lisää uusia rakennuksia.
Sen sijaan muutos on pienempi sellaisille ARA-rakennuttajille, joiden tavoitteena on rakennusten pitkäaikainen omistaminen ja asuntojen vuokraaminen. Kiertotaloudessa uudisrakentamisen sijasta uusia ARA-asuntoja voitaisiin tuottaa myös hyödyntämällä nykyisiä rakennuksia korjaamalla niitä ajan vaatimustason mukaisiksi.
Kiertotalous uudistaa rakennus- ja kiinteistöalan toimintamallit
Kiertotalous edellyttää muutosta ajattelutavoissa. Erityisessä roolissa ovat hankkeiden rahoittajat ja hankkeisiin ryhtyvät sekä maankäyttöä ohjaava kunnallinen kaavoitustoimi. Kiertotalouden ratkaisut siirtyvät tekemiseen vahvan ohjauksen avulla. Ja koska kyseessä on uudenlainen tekeminen kaikille osapuolille, yhteistyön ja avoimen vuoropuhelun tarve on suuri.
Aikataulujen ja kustannusten lisäksi tulee kirkastaa ympäristötavoitteet, jotka ohjaavat tekemistä materiaalien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja auttavat ymmärtämään eri rakenneratkaisujen vaikutukset rakennuksen hiilipäästöön. Kiertotalouden mukainen toiminta edellyttää yritysjohdon sitoutumista tavoitteiden asettamiseen, seurantaan ja toiminnan kehittämiseen. Näistä lähtökohdista johdettuna hankkeiden kaikille osapuolille ja tekijöille on luotavissa näkymä tekemisen merkittävyydestä perusteluineen.
Koulutusta, ohjeistusta ja ennakkosuunnittelua
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää koulutusta ja ohjeistusta. Suuri osa tarvittavasta muutoksesta on toteutettavissa laadukkaalla ennakkosuunnittelulla, joka tässä yhteydessä käsittää rakenteellisen suunnittelun lisäksi työn toteutuksen suunnittelun.
Työmaiden järjestelmällinen materiaalien hallinta logistiikan, varastoinnin ja asennuksen osalta on edellytys laadukkaalle lopputuotteelle. Ylimääräisen materiaalin jatkokäyttö pitää olla mietittynä. Käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja ei saa kustannussyistä päätyä jätteeksi, koska kierrätyskin on vasta toissijainen vaihtoehto. Materiaalilajikkeiden erilliskeräys vaatii työmaalla riittävää varautumista ja jatkuvaa ohjausta sekä myös valvontaa. Voisiko työmaan hukkamateriaalien jatkokäytön avata kaikille työmaalla työskenteleville, jotta uudelleenkäyttö ja kierrättäminen saisi konkreettisen merkityksen?
Materiaalien uudelleenkäyttö onnistuu rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella
Olemassa olevien materiaalien ja rakennusosien käyttäminen pienentää selkeästi hiilijalanjälkeä. On oletettavaa, että uudelleenkäytettävien tuotteiden laadun osoittaminen, yksikkökustannus ja prosessit kehittyvät lähivuosina. Uudelleenkäytettävien tuotteiden käytön esteitä on ratkaistu kevään 2022 aikana, ja EU-komissionkin kanta on, että kerran markkinoille tuodut tuotteet kuuluvat uudelleenkäytettynä kansallisen lainsäädännön piiriin. Rakentamisessa näitä tuotteita käsitellään rakennuspaikkakohtaisen varmentamisen menetelmällä, jolla uudelleenkäytettävät tuotteet voidaan osoittaa kelpoisiksi uuteen kohteeseen. Tämä edellyttää merkittävimpien rakennusosien, kuten kantavien rakenteiden, ominaisuuksien osalta testausta ja asiantuntijalausuntoja. Uudelleenkäytettäville tuotteille tulee laatia luotettavat tuotetietodokumentit.
Miten kiertotalous viedään osaksi ARA-rakennuttamista?
Jotta kiertotalouteen siirtyminen toteutuisi, on ARA-rakennuttamisessa määriteltävä tavoitteena oleva kiertotalous ja sen toteuttaminen osana ARAn tukemia uudis- ja peruskorjaushankkeita. Ensimmäisessä vaiheessa kiertotalous ja kierrätyksen pääperiaatteet tulee käsitellä ARA-hankkeessa alusta asti, ja kiertotalouden toteutumista tulee seurata läpi hankkeen. ARA-hankkeeseen ryhtyvällä on ratkaiseva rooli: jos tilaaja asettaa vaatimuksia, niin urakoitsijat ja suunnittelijat niitä kyllä noudattavat. Hankkeisiin ryhtyvien ARA-rakennuttamisen prosessit ja toimintatavat kehittyvät vain alkamalla toimia kiertotalouden mukaisesti.
Kiertotaloutta käsittelevä kokonaisuus toteutettiin ARAn kehityshankkeena. Siinä arvioitiin kiertotalouden tilaa Suomessa sekä esitettiin suosituksia kiertotalouden edistämiseksi ARA-hankkeissa.
Rönkä, Kimmo & Salmi, Petri: Kiertotalous ARA-hankkeissa. Miten kiertotalous otetaan huomioon valtion tukemassa asuntotuotannossa. Rönkä Consulting Oy & Spolia Design Oy. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus( ARA). Kehityshanke 2022.
Julkaisu löytyy ARAn verkkosivuilta.
Kirjoittajat: Kimmo Rönkä, Rönkä Consulting Oy ja Petri Salmi, Spolia Design Oy