Suomi ikääntyy vauhdilla. Tulevia vuosikymmeninä edessä on erityisesti vanhusväestön – 85 vuotta täyttäneiden – määrän ja väestöosuuden nopea kasvu. Suuret ikäluokat saavuttavat 80 vuoden ikäpaalun vuodesta 2025 alkaen. Samalla koko maan väkiluku on kääntymässä laskuun vuodesta 2034, kertoo Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste.
Miljoona esteetöntä asuntoa – tavoitteeseen on paljon matkaaOlemme siirtymässä pitkäikäisyyden yhteiskuntaan. Tietoisuus tästä pitäisi vaikuttaa kaikkeen siihen, miten eläminen, palvelut, liikkuminen ja kaiken hyvän elämän perustana oleva asuminen maassamme järjestetään.
ARAn korjausavustuksilla edistetään kotona asumista, kun niillä tehdään ikäihmisten kodeista esteettömiä ja saatetaan saniteettitilat nykyaikaisiksi. Kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää, että Suomeen saadaan tarpeeksi esteettömiä koteja. Eduskunnan käsittelyssä olevassa asuntopoliittisessa selonteossa on asetettu tavoitteeksi, että ”eri puolilla Suomea on miljoona esteetöntä asuntoa vuonna 2030”. Nyt niitä on noin 600 000. Tavoitteeseen on siis paljon matkaa.
ARA on myöntänyt erilaisia korjausavustuksia jo 1970-luvulta alkaen. Seitsemänkymmentäluvun energiakriisin seurauksena alettiin myöntää avustuksia energiaa säästäviin toimenpiteisiin vuonna 1978. Energiatilanteen taas helpotettua katsottiin, ettei ollut tarkoituksenmukaista myöntää avustuksia aiempien vuosien tapaan. Niinpä vuoden 1987 alussa energia-avustukset muuttuivatkin korjausavustuksiksi, joiden pääasiallinen kohderyhmäksi tulivat pienituloiset ikäihmiset.
ARAn korjausavustukset ikääntyneille päätettiin kunnissa, joille ARA osoitti myöntövaltuuden. Avustuksiin oli vuotuinen hakuaika. Suuri muutos tapahtui vuonna 2017, kun iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kotien korjauksiin tarkoitettujen avustusten myöntäminen siirtyi suoraan ARAn tehtäväksi ja samalla otettiin käyttöön jatkuva haku. Keskittämiselle nähtiin monia hyviä perusteita, kuten tasapuolinen ja tehokas avustustoiminta ilman turhaa byrokratiaa. Mutta ongelmaksi muodostui se, että sähköinen asiointi ARAn palvelun päämuotona tavoitti kovin huonosti ikäihmisiä.
Yhteistyötä tarvitaan
Aluksi hakemus- ja päätösmäärät vähenivätkin selvästi. Vuonna 2017 ARA myönsi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen avustuksia vain 1,9 miljoonaa euroa. Hakemuksia oli 846, joista 63 % jouduttiin hylkäämään. Vuonna 2021 tilanne oli jo parempi: avustuksia myönnettiin 4,9 miljoonaa euroa ja hakemuksia oli 910, joista enää 25 % jouduttiin hylkäämään. Hylkäysten pääsyy on ollut asetusta suuremmat tulot ja suureksi arvioitu varallisuus. Heinäkuussa 2018 tulorajoja nostettiin selvästi ja ARA korotti kriteeriä vähäisestä varallisuudesta. Tällä on ollut selvä vaikutus myönteisten päätösten kasvuun. Nykyisin yhden hengen ruokakunnan bruttotulo saa olla 2000 euroa kuussa. Vuonna 2020 naiseläkeläisistä 79 % ja mieseläkeläisistä 61 % sai alle 2000 euroa eläkettä kuukaudessa. Tulotietojen tarkastamiseen ARA on kehittämässä suoraa yhteyttä verottajan tulorekisteriin. Asuntopoliittisen selonteon mukaan korjausavustusten tulo- ja varallisuusrajojen ajantasaisuus varmistetaan.
Parhaillaan on menossa ympäristöministeriön johdolla Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022. Ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaus- ja esteettömyysavustuksen käyttöä. Tässä työssä Vanhustyön keskusliiton (VTKL) korjausneuvonta on ARAn avustustoiminnan kannalta keskeinen. ARAlla on oma puhelinpalvelu, jossa vastaamme vuodessa noin 3000 puheluun, mutta varsinaiseen korjaustyön suunnitteluun ARAn rahkeet eivät riitä. Siksi VTKL:n korjausneuvonta asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointiin ja korjausten edistämiseen sekä avustusten hakemisessa auttamiseen on erittäin tarpeellista. Toivon myös kuntien auttavan iäkkäitä asukkaitaan asuntojen korjaamisen edistämisessä nykyistäkin enemmän.