Selvityksessä tarkastellaan vuoden 2009 jälkeen käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuneita ja vapautettuja ARA-asuntoja. Yhteensä asuntoja vapautui vuosina 2010–2020 yli 100 000. Näiden asuntojen nykytilaa sekä vapautumisen vaikutuksia on selvitetty niin asuntokohteisiin, niiden omistajiin kuin asuntomarkkinoihin yleisemmälläkin tasolla.
Valtion tukemia vuokra-asuntoja koskevat laissa säädetyt kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset, ja lisäksi ARA-vuokra-asuntoja omistavia yhteisöjä sitovat yleishyödyllisyyssäännökset. Rajoitusten tarkoituksena on säilyttää asunnot riittävän pitkään vuokrakäytössä, varmistaa kohtuulliset asumiskustannukset sekä asuntojen kohdentuminen niitä eniten tarvitseville. Lähtökohtaisesti vapautuminen tapahtuu sitten, kun rajoitusaika on kulunut umpeen ja lainat on maksettu pois. Rajoitusajan pituus riippuu siitä, milloin laina on myönnetty ja mihin tarkoitukseen. Perustellusta syystä asunnot voidaan vapauttaa rajoituksista myös ennenaikaisesti erillisellä hakemuksella.
Suurin osa 70 000 vapautuneesta ja 35 000 vapautetusta asunnosta on edelleen normaalissa vuokra-asuntokäytössä. Ajan myötä vapautuneista asunnoista suurin osa on edelleen saman yhteisön omistuksessa kuin vapautumishetkellä. Ennenaikaisesti vapautettuja asuntoja on myyty ja myös purettu enemmän. Myyjänä on usein ollut kunta/kuntayhtiö ja ostajana yksityisen sektorin sijoittaja.
Vapautumisten vaikutukset ovat voimakkaasti yhteydessä alueen asuntomarkkinoihin ja omistajayhteisön taustoihin. Kasvukeskuksissa vapautuneet asunnot on useimmiten haluttu pitää omassa omistuksessa ja vuokrakäytössä. Yksityisen sektorin omistajat määrittävät vuokratasot markkinaehtoisesti, mikä on usein johtanut vuokrien nousuun. Pienemmillä paikkakunnilla vapautuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut kohteiden vuokratasoon. Etenkin kuntaomistajilla vapautumisella ei tyypillisesti ole vaikutusta kohteen johtamiseen tai vuokratasoon.
Julkaisun tiedot
Tekijät: Mikko Hietala, Hanna Kaleva, Saana Kumpula ja Riitta Lahtinen
(KTI Kiinteistötieto Oy)
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1 | 2021. Lahti 2021.
ISBN 978-952-11-5420-1 (PDF)
ISSN 1797-5514 (verkkojulk.)