Yhteisöllinen asuminen pyrkii lisäämään asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja rakentamaan mielekästä arkea, johon kuuluu mahdollisuus tuntea itsensä osalliseksi. ’Kokemukset näkyviksi – Yhteisöllisen asumisen hyvät käytännöt ja solmukohdat’ -hankkeessa on koottu tietoa siitä, miten yhteisöllisyyden rakentaminen onnistuu käytännössä.
”Yhteisöllisessä asumisessa hyvin suunnitellut yhteiset tilat mahdollistavat kohtaamiset arjessa. Asukkaiden toiveista ja kiinnostuksen kohteista liikkeelle lähtevä toiminta houkuttelee taas viettämään aikaa yhteistiloissa”, kuvailee ’Kokemukset näkyviksi’ -hankkeen projektityöntekijä Taru Paavolainen. Tutuilta naapureilta on helpompi kysyä apua ja voi löytyä moninaista osaamista arjen pulmien ratkaisemiseen. Jos talossa on työntekijöitä, voi heiltä saada tukea yhteisen toiminnan järjestämiseen tai neuvontaa erilaisten ongelmiin.
Yhteisöllisyys voi merkitä asukkaille erilaisia asioita
Taru Paavolainen kertoo, että Yhteinen arki -opas kerää hajallaan ollutta tietoa ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hyvistä käytännöistä ja haasteista yksien kansien väliin, jotta tieto olisi helposti siitä kiinnostuneiden saatavilla. Oppaaseen kerättiin kokemustietoa neljästä esimerkkikohteesta. Jokaisessa paikassa järjestettiin kysely asukkaille, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan esimerkiksi juttuseuran löytämisestä, naapuriavusta ja yksinäisyyden kokemuksista. Vaikka useat kokivat juttuseuraa löytyvän helposti, vastaajista 14-30 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi. ”Kyselyn tulokset kertovat sen, että yhteisöllisessäkin talossa voi tuntea yksinäisyyttä. Siksi on tärkeä kehittää keinoja, joilla voidaan tukea asukkaiden kotiutumista ja tutustumista – kuitenkin heidän omia toiveitaan kuunnellen”, Paavolainen kertoo.
Kokemukset näkyviksi -hankkeen työpajassa osallistujat kertoivat näkymyksiään yhteisöllisestä asumisesta. Kuva: Taru Paavolainen
Asukkailta tiedusteltiin myös kokemuksia nykyisen asumispaikkansa parhaista puolista ja kehittämiskohteista. Tärkeimpinä seikkoina asumisessa asukkaat mainitsivat oman rauhan ja turvallisuuden. ”Asukkaat kokevat merkittäväksi sen, että yhteisessä arjessa on tilaa yksityisyydelle ja osallistuminen on vapaaehtoista,” Paavolainen kuvailee. Yhteisöllisyys asumisessa voi merkitä asukkaille erilaisia asioita: toisille se on yhteiseen tekemiseen aktiivisesti osallistumista, kun taas toisille se on ennemminkin varmuutta siitä, että joku talossa huomaa, jos jotain sattuu.
Tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia vaikuttaa
Asukaskyselyjen lisäksi oppaassa on kattava haastatteluaineisto. Tapausesimerkkikohteiden henkilökuntaa ja kaupunkien edustajia haastateltiin yhteisöllisen asumisen arjessa kohdatuista haasteista ja hyvistä käytännöistä. ”Työntekijät toivat esiin esimerkiksi kasvavan tuen tarpeen digiasioissa. Monet asukkaat tarvitsevat neuvoa sähköisessä asioimisessa ja pienellä avulla voi olla suuri helpotus asukkaan arkeen”, huomauttaa Paavolainen.
Monet haasteista liittyivät asukkaiden osallisuuteen: ”Sekä asukkaat että työntekijät ilmaisivat huolensa siitä, miten hiljaisten ääni saadaan paremmin kuuluviin. Asukkaat kokivat, että taloissa oli kovaäänisempiä ihmisiä, jotka vaikuttivat muita enemmän yhteisen arjen päätöksiin”, Paavolainen kertoo havainnoista. Kaikkien asukkaiden äänten kuulemiseksi on tärkeä tarjota monipuolisia mahdollisuuksia vaikuttaa: kaikille asukkaille tarkoitettujen yhteisten keskustelutilaisuuksien rinnalle tarvitaan myös pienempiä työryhmiä tai palautelaatikkoja, jotta kynnys oman mielipiteen tai toiveen kertomiselle on mahdollisimman matala. Myös omaisilla on suuri rooli läheisensä osallisuuden edistämisessä, etenkin asukkaan toimintakyvyn heikentyessä.
Korona muutti arkea
Vuoden 2020 COVID19-pandemia sosiaalisiin tilanteisiin liittyvine rajoituksineen toi yhteisölliset talot uudenlaisten haasteiden äärelle. Yhteiseen arkeen tottuneet asukkaat joutuivat sopeutumaan tilanteeseen, jossa yhteinen tekeminen oli pahimmillaan kokonaan katkolla eikä naapureita voinut tavata yhteistiloissa. Rajoitukset aiheuttivat taloissa kiistoja, kun taudin leviämisvaaraan suhtauduttiin eri tavoin. ”Toisissa tauti herätti suurta pelkoa, kun taas toisia asukkaita harmittivat enemmän arkeen vaikuttavat rajoitukset”, Taru Paavolainen kertoo.
Uudenlaiseen arkeen tukea ja turvallisuuden tunnetta toi tehokas viestintä ja helposti tavoitettavissa olevat työntekijät. Kevään tiukoilla rajoituksilla oli myös positiivisia seurauksia: yhteinen toiminta ja läheisten tapaamiset siirtyivät ulos, minkä vuoksi asukkaat viettivät aikaa ulkoilmassa enemmän kuin normaalisti. Muutos nosti esiin myös laadukkaiden ulkotilojen merkityksen.
Yhteisöllistä asumista on ollut Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Yhteisöllisyyden edistämiseen liittyvää osaamista ja kokemuksia hyvistä toimintatavoista sekä arjen solmukohdista on tärkeä nostaa esiin ja viedä käytäntöön. Sen myötä on mahdollista toteuttaa asumista, jossa yhteisöllisyys ei ole vain markkinointikeino, vaan se aidosti näkyy ja välittyy talon arjessa.
Julkaisut
Kolmen julkaisun sarja on tehty Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken toteuttamassa ’Kokemukset näkyviksi – Yhteisöllisen asumisen hyvät käytännöt ja solmukohdat’ -hankkeessa. Yhdessä julkaisut muodostavat kokonaiskuvaa yhteisöllisestä asumisesta.
Paavolainen, Taru 2021. Yhteinen arki. Opas ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen.
Paavolainen, Taru 2021. Yhteisöllisyys asumisessa. Katsaus ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen raportteja 51/2021.
Lampinen, Sari 2021. Monisukupolvisen yhteisöllisen asumisen hyvät käytännöt ja solmukohdat. Monisukupolviset asumisyhteisöt tutkimustiedon ja käytännön kokemuksien valossa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.