Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) on selvittänyt yhdessä ARAn kanssa olemassa olevan vuokra asuntokannan paloturvallisuuden kehittämisen ratkaisuja ja ratkaisujen tuloksellisuutta.
Väestön ikääntyessä asukkaiden keskimääräinen toimintakyky alenee ja teknisten paloturvallisuutta parantavien ratkaisujen tarve kasvaa.
Turvallinen asuminen syntyy asuinympäristöä kehittämällä ja asukkaiden käyttäytymiseen vaikuttamalla. Teknisten paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen kehittyminen mahdollistaa olemassa olevan vuokra-asuntokannan paloturvallisuuden mukauttamisen ikääntyneen väestön tarpeita vastaavaksi. Onkin välttämätöntä selvittää, miten turvallisuustasoa voidaan kustannustehokkaimmin nostaa aikana, jolloin erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden määrä kasvaa sekä vuokrataloissa että omistusasunnoissa.
Asuinkiinteistöillä on eriäviä käytäntöjä paloturvallisuutta edistävien tekniikoiden käyttöönottamisessa eikä tekniikan mukanaan tuomia mahdollisuuksia hyödynnetä täysimääräisesti. Keskeisen haasteen muodostavat iältään vanhemmat kiinteistöt, joissa peruskorjauksia ei ole tehty tai ei tulla tekemään, jolloin myös paloturvallisuutta parantavat keinot jäävät toteutumatta.
Paloteknisiä ratkaisuja hyödynnettiin vain vähän
Eri ikäisen vuokra-asuntokannan eroavaisuuksien havaitsemiseksi hankkeeseen valittiin tarkasteltavaksi kolme eri vuosikymmenellä (70-, 80- ja 90-luvulla) rakennettua vuokratalokokonaisuutta, joiden nykyisiä paloturvallisuusratkaisuja arvioitiin tapaustutkimuksena. Tarkastelu ei nostanut esiin merkittäviä eroja asuntokokonaisuuksien välillä. Sen sijaan tarkastelu osoitti, että paloturvallisuutta parantavia teknisiä ratkaisuja ja investointeja kannattaisi toteuttaa nykyistä enemmän.
Merkittävä osa tarkastelussa olleista huoneistoista (207 kohdetta) ei sisältänyt minkäänlaista paloturvallisuutta parantavaa teknistä laitetta. Alhainen esiintyvyys nousi selkeästi esiin erityisesti sprinklerien, turvaliesien, liesihälyttimien ja verkkovirtaan kytkettyjen palohälyttimien osalta, joita tarkastelussa ei havaittu lainkaan. Myös nykymittapuulla turvalliseksi arvioitujen palo-ovien määrä oli hyvin vähäinen (2 %).
Yleisin paloturvallisuuslaite oli patterikäyttöinen palohälytin, joka havaittiin toimivaksi 37 prosentissa kohteista. Lisäksi joka kymmenennestä huoneistosta löytyi sammutuspeite ja käsisammuttimia oli noin 2 prosentissa kohteista.
Paloteknisten ratkaisujen taloudellinen tarkastelu
Erilaisten teknisten paloturvallisuutta edistävien ratkaisujen jälkiasennuksesta syntyvät kustannukset, teknisten laitteiden esiintyvyys sekä vaikutukset eroavat toisistaan ja onkin tärkeää, että investointeja pyritään optimoimaan parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta, jotta investoinneista saatava hyöty olisi mahdollista maksimoida.
Hyödyn maksimoimiseen vaikuttavat sekä kustannukset että investoinneista seuraavat hyödyt, jotka paloturvallisuuden osalta voidaan jäsentää karkealla tasolla henkilö- ja omaisuushaittoihin. Haittoja onkin arvioitu niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimuskirjallisuudessa. Joskin erilaisten aineettomien haittojen arvottamiseen liittyy näkemyseroja.
Yksi yleistynyt menetelmä eri kustannus- ja vaikutustason vaihtoehtojen vertailuun on laskea vaihtoehtojen tai niiden kombinaatioiden tuottama kustannusvaikuttavuus tai vaihtoehdon tuottama nettohyöty. Kustannuksia ja hyötyjä tarkasteltaessa on huomioitava, että investointien elinkaaret eroavat toisistaan ja vaikutukset ulottuvat vuosista aina jopa 50 vuoden ajanjaksolle. Myös rakennuskannan sisältämät erot talo- ja rakennustekniikassa voivat vaikuttaa paloturvallisuutta parantavien investointien edellytyksiin.
Investointikustannusten lisäksi myös ratkaisujen vaikuttavuutta ja siitä seuraavia hyötyjä on pyrittävä arvioimaan mahdollisimman luotettavasti. Jotta luotettavia arvioita investointien hyödyistä olisi mahdollista rakentaa, saatavilla oleva tutkimustieto erilaisten paloteknisten ratkaisujen vaikuttavuudesta korostuu. Erityisesti sprinklereiden ja palovaroittimien osalta olemassa olevaa kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa onkin jonkin verran saatavilla.
sijaan sammutuspeitteiden, jauhesammuttimien, paloturvallisuuskoulutuksen, erilaisten liesien ja turvaliesien sekä palo-ovien vaikuttavuudesta rakennuspalojen esiintyvyyteen ja haittaan on vähän. Tilanteessa, jossa tutkimustietoa ei ole, on usein nojauduttava asiantuntijoilta kerättäviin arvioihin, jotta arvioita investointien hyödyistä olisi mahdollista rakentaa. Hankkeessa toteutettiinkin laaja asiantuntijakysely, jossa vaikuttavuutta arvioi yhteensä 50 pelastusalan ammattilaista. Lisäksi arvioita on pyritty rakentamaan Onnettomuus- ja resurssitietokanta PRONTO:n sisältämän datan perusteella mm. savunpoistolaitteiston osalta sekä arvioimaan erikseen erityisryhmien toimintakyvyn vaikutusta sekä eri teknisten ratkaisujen vaikutuksiin henkilö- ja omaisuusvahingoissa.
Hankkeen tuloksena syntyvä selkeä käsitys käytettävissä olevasta tiedosta, sen hyödyntämisestä ja lopputuloksena syntyvät kustannushyötylaskelmat luovat edellytyksiä arvioida ja ymmärtää nykytason puutteita ja tulevaisuuden investointivaihtoehtoja entistä paremmin, joka samalla edesauttaa kansallisten ja EU-tason tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen tulokset julkaistaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK tutkii -julkaisusarjassa kevään 2021 aikana.