Suomessa on runsaan 60 vuoden aikana rakennettu kohtuullisin kustannuksin toimiva väestönsuojaverkosto, josta on haettu oppia myös ulkomailta.
Sotavuosien kokemusten perusteella väestönsuojia pidetään elintärkeinä. Väestönsuojien rakentaminen liittyy Suomen turvallisuuspolitiikkaan, eikä kattavan väestönsuojaverkoston ylläpitämistä ja uusien väestönsuojien rakentamista ole syytä tarkastella ainoastaan lisäkustannuksena.
Väestönsuojat ovat pitkäkestoisia investointeja kansalaisten turvallisuuteen. Kalliosuojien käyttöikä on satoja vuosia ja teräsbetonisuojien vähintään 100 vuotta. Suomessa oli vuoden 2020 alussa noin 54 000 väestönsuojaa ja ne tarjoavat suojan 4,4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojien rakentaminen ja teknologia on myös vientituote.
Asuinrakennuksissa ei ole rakennusoikeuden kannalta merkitystä, sijoitetaanko väestönsuoja maan alle tai päälle. Väestönsuoja lasketaan säädösten mukaan kerrosalaan, mutta sallitun kerrosalan saa ylittää väestönsuojan vaatiman alan verran. Käytännössä 5 000 neliön suuruisessa asuinrakennuksessa rakennusoikeutta on lisää 108 m² verran.
Tällä hetkellä suunnitellaan Suomessa poikkeuksellisen korkeita rakennuksia, jopa 200-metrisiä pilvenpiirtäjiä, jotka ovat haasteellisia väestönsuojienkin näkökulmasta.
Väestönsuojat arkikäytössä
Vuoden 2011 lainsäädännössä väestönsuojien rakentamisen ajattelutapaa muokattiin niin, että lähtökohdaksi nostettiin ensisijaisesti normaaliolojen käytön tarpeet, unohtamatta poikkeustilanteen vaatimaa valmiutta.
Väestönsuojilla tulisi aina olla normaalioloissa käyttötarkoitus. Asuinrakennusten väestönsuojaan sopii asukkaiden varastokomeroja. Mikäli määräysten kokoiseen väestönsuojaan ei mahdu kaikkia huoneistokomeroita, suurennetaan väestönsuojaa sen verran, että komerot ovat samassa tilassa.
Lisätilaa ei tarvitse varustaa väestönsuojan laitteilla ja varusteilla, mutta tärkeää olisi huomioida ilmanvaihdon vaatimat läpiviennit mahdollisen laajennuksen varalle.
Mikäli väestönsuoja on lämpöeristettävä, lämpöeristys sijoitetaan ympärysrakenteiden ulkopuolelle. Ympärysrakenteiden sisäpuolelle saa sijoittaa ainoastaan akustiikkaan tai muuhun pintaverhoukseen tarkoitettuja rakenteita.
Ne täytyy purkaa tarvittaessa 72 tunnin aikana suojassa säilytettävillä käsityökaluilla, jos väestönsuojaa tarvitaan varsinaiseen käyttöön.
Suojan seinissä, lattiassa ja katossa saa käyttää lujasti kiinnittyviä tasoitteita ja normimaaleja. Lattianpäällysteeksi sopii tavanomaisia päällysteitä. Muurattujen rakenteiden käyttö on kielletty.
Suojaoven ovilevyn ja lattian pinnan väliin on jäätävä vähintään 30 mm rako. Kynnysratkaisuna suosittelen suojan sisäpuolella lattian nostamista kynnyksen yläpinnan tasoon.
Normaalioloissa esteettömään kulkuun rakennetaan oven eteen luiska tai oven eteen betonilaattaan tehdään syvennys, joka täytetään samaan tasoon lattian kanssa. Syvennyksen täytteiden tulee olla määräaikaistarkastuksissa helposti poistettavia.
Teknisiin määräyksiin kevennyksiä
Väestölle tarkoitettuja teräsbetonisia S1-luokan suojat mitoitetaan 100 kN/m² painekuormalle. Tämä vastaa noin 250 kilon pommin räjähdystä 15 metrin päässä suojasta.
Pelastuslain 379/2011 muutoksen yhteydessä kevennettiin väestönsuojien teknisiä määräyksiä 10 %:lla.
- S1- ja K1-luokkien tekniset vaatimukset yhdistettiin.
- S1-luokkaisen saa rakentaa 135 m²:n suuruiseksi.
- Varsinaisen suoja-alan tulee olla vähintään 20 m².
- Lisätilaa ei tarvitse enää rakentaa käymälää varten.
- Seinissä ja katossa on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia.
- Säteilysuojavaatimus on poistunut, oviaukkoja saa olla 4 % varsinaisesta suoja-alasta.
- Ympärysseinät mitoitetaan aina 100 kN/m² paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
- Betoniraudoituksen tulee täyttää 5 %:n kokonaisvenymävaatimus.
- Vesipiste voi sijaita myös suojan ulkopuolella, silloin ei tarvita viemäriä.
Tällä hetkellä uusia väestönsuojia rakennetaan 800 kappaletta vuodessa, mikä aiheuttaa 50 miljoonan euron lisäkustannukset. Väestönsuojan lisätilan kustannukset asuinrakennuksessa ovat keskimäärin 1 000-1 200 euroa/m².
Neliöhinta vaihtelee
Väestönsuojan hintatutkimuksessa otin lähtökohdaksi asuinrakennukset, joiden osuus kaikista suojista on lähes puolet. Tutkimukseni mukaan paikalla tehdyn ja elementtisuojan rakentamiskustannukset ovat lähellä toisiaan. Kustannusvaihtelua voi syntyä eniten vaikeissa olosuhteissa.
Väestönsuojalla ei ole yhtä ainoaa neliöhintaa. Pienen 20 m²:n suojan neliöhinta on kaksinkertainen verrattuna suurimpaan 135 m²:n suojaan keskikokoisen 66 m²:n suojan hintaan on 1946 euroa/m² alueella 2. Väestönsuojan lisäkustannus asuinrakennuksessa on 20 euroa / k-m² ja 25 euroa/ as-m².
Olen laatinut excel-pohjaisen laskentaohjelman, johon syötetään joko rakennuksen kerrosala tai väestönsuojan pinta-ala sekä paikkakuntakerroin (1-6). Ohjelma laskee sen jälkeen väestönsuojan hinnan, ilmoittaa voiko saada vapautuksen rakentamisvelvoitteesta sekä yli 30 muuta tietoa väestönsuojasta.
Kirjoittaja on rakennusneuvos, joka on vastannut väestönsuojista sisäministeriön toimistoinsinöörinä 1977-2016.