Myllytien palvelu- ja senioritalo on Järvenpään hyvinvointikampuksen toiminnallinen sydän.
Järvenpään hyvinvointikampuksella sijaitseva Tyvene Oy:n palvelu- ja senioritalo on palkittu Vuoden Parhaat ARA-neliöt 2020 -tunnustuspalkinnolla. Järvenpään hyvinvointikampus yhdistää ikääntyneet osaksi asuin- ja palvelukorttelia, joka tarjoaa monipuolisia asumisen ratkaisuja ja lähipalveluja eri elämänvaiheissa osana kaupungin palveluverkkoa.
Erityisryhmien asumisessa on tärkeää, että heidän asumisensa suunnitellaan osana kunnan asuntopolitiikkaa. Erityisryhmiin kuuluvat ihmiset ovat yhdenvertaisesti muiden kanssa osallisina lähiyhteisöissä ja naapurustossa. He voivat käyttää samoja lähipalveluita kuin kuka tahansa kuntalainen.
Järvenpään hyvinvointikampushankkeessa tämä periaate toteutuu hyvin. Kampus yhdistää ihmisiä eri ikäryhmistä. Korttelialueella yhdistyvät lisäksi esteettömyys ja hyvinvointipalvelut. ARA-rahoitteinen Myllytien palvelu- ja senioritalo on alueen toiminnallinen sydän, jossa on kampusalueen korttelitupa ravintolatiloineen. Siellä korttelin asukkaat voivat järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.
”Järvenpään hyvinvointikampus edustaa esimerkillistä asuntosuunnittelua, jossa ikääntyneet liittyvät monentyyppiseen asumiseen luontevasti osaksi asuinkorttelin arkea ja elämää. Korttelin kylätalo luo myös hyvät puitteet sukupovien kohtaamisille”, ARAn erityisasiantuntija Saara Nyyssölä sanoo.
Tyvene Oy:n Marja Koko on samoilla linjoilla: ”Hyvinvointikampusalueella monipuolisten palveluiden äärellä toteutuu moderni kyläyhteisö, jossa monisukupolvisen korttelin asukkailla on hyvä elää ja asua ajatuksella ’ketään ei jätetä yksin’”.
”Tilasuunnittelun lähtökohtana pidettiin Ikäihmisten toiveita yhteisistä aktiviteeteistä, monipuolisista virikkeistä sekä arjen hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä”, Marja Kokko kertoo.
Ketään ei jätetä yksin
Järvenpään kaupungin toteutus- ja toimintakonseptina oli kehittää yhteisöllinen, virikkeellinen ja sosiaalinen korttelikokonaisuus, joka olisi myös kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen.
Kumppanuushaulla toteutettiin yhteenliittymää, joka yhteistyössä kaupungin ja sen kokoaman projektiryhmän kanssa ideoi, miten yksittäisen rakennuksen sijaan voitaisiin toteuttaa kokonainen ikäihmiset huomioiva korttelikokonaisuus.
Yhteenliittymän kilpailuehdotuksen nimi oli ”Ketään ei jätetä yksin”. Kilpailuehdotuksen ja suunnitteluratkaisun tavoitteena oli muodostaa korttelista kylämäinen yhteisö, jossa kilpailuehdotuksen teema voisi toteutua.
”Pelkkien rakennusten ja pihojen lisäksi haettiin tärkeänä osana ehdotusta toiminta- ja palvelukonseptiksi, siis ajatusta, miten myös sosiaalinen ympäristö, virikkeet ja palvelut saataisiin mahdollisimman hyvin ikäihmiset huomioivaksi ja heidän päivittäistä hyvinvointiaan tukevaksi”, arkkitehti Jouni Pohto Siren Arkkitehdit Oy:stä kuvaa hanketta.
Näistä lähtökohdista syntyi kohteen pohjamuoto: ”Myllytien palvelu- ja senioritalon avosylimäinen pohjamuoto yhdistää symbolisella tavalla korttelin asukkaat ja vieraat yhteen. Samalla se muodostaa suojaisan pienilmaston kylmiä tuulia vastaan”, Pohto kuvailee.
Hanketta on siivittänyt myönteinen vire
Jouni Pohto kertoo, että kahden erityyppisen asumismuodon, tehostetun hoivan ja senioriasumisen, ja asemakaavan mukainen toisiinsa sovittaminen aiheutti suunnitteluhaasteita. Kantava runko ja rakennuksen muoto piti optimoida tilasuunnittelun, rakenteellisten ja paloteknisten seikkojen ehdoilla, ja huomioiden taloudelliset reunaehdot niin rakentamisessa kuin palvelutalon henkilömäärämitoituksessakin.
Näköiskuva palvelu- ja senioritalon pohjoispuolelta.
”Eri osa-alueiden yhteensovittamisen seurauksena rakennuksesta tuli mielestäni muodoltaan mielenkiintoisempi ja enemmän kuin osiensa summa. Hätäpoistumis- ja iv-tornit tuovat rakennuksen hahmoon veistoksellisia elementtejä, palvelutalokerrokset sitovat rakennuksen suojaavaksi muuriksi ja seniorikerrokset muodostavat rakennuksesta korttelin ja lähiympäristön kaupunkikuvallisen keskipisteen.”
Pohdon mukaan koko hankkeen ajan on ollut aistittavissa positiivinen ja innostunut henki, jolla hanketta on viety eteenpäin. Kumppanuushankekilpailulla kaupunki ryhmäytti myös rakennuttajat, palveluntarjoajan, korttelikokonaisuuden urakoitsijan ja arkkitehdin kehittämään mahdollisimman toimivaa ratkaisua.
”ARAn tuki hankkeelle on ollut ratkaisevassa osassa Hyvinvointikampuksen toteuttamisessa. Suunnitelmat on saatu kehitettyä ARAn kanssa hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä sellaiseksi, että Myllytien palvelu- ja senioritalon, ja sitä myöden myös hyvinvointikampuksen, keskeiset ideat on pystytty toteuttamaan”, Jouni Pohto summaa.
Kampus tuo kaupungille veto- ja pitovoimaa
”Hyvinvointikampus on yksi Järvenpään kaupungin kärkihankkeista, joka tukee osaltaan kaupungin vetovoiman ja pitovoiman toteutumista”, Järvenpään kaupungin erityisasiantuntija Mari Karsio sanoo.
Tavoitteena oli luoda toimijoiden kanssa palvelukonsepti vastaamaan asukkaiden tarpeita sekä löytää kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaita ratkaisuja kampuksen toteutuksen pohjaksi.
Alueen yhteisöllisyyttä ryhdytään rakentamaan asukkaiden muutettua alueelle keväällä 2020. Diakonissalaitoksen Hoiva koordinoi toiminnallisuutta ja asukkaiden kohtaamisia esiin tulleiden toiveiden mukaisesti mm klubitoiminnalla, jossa niin vapaaehtoiset kuin alan opiskelijatkin integroidaan yhteisön toimintaan. Samalla palvelutalo toimii laaja-alaisesti alan opiskelijoiden oppimisympäristönä.
Toteutuksessa erilaisia kumppaneita ja yhteistyötä
Mari Karsio kertoo, että hanketta on viety eteenpäin tiiviillä poikkihallinnollisella työryhmällä yhdessä konsortion ja Eläkeläisneuvoston kanssa. Hankkeen yleisötilaisuuksia ja kampuskävelyitä on pidetty lukuisia hankkeen toimijoiden ja Eläkeläisneuvoston kanssa. ARA on ollut tiiviisti mukana hankkeen ensi metreiltä lähtien.
Järvenpään kaupungin järjestämän kumppanuushakukilpailun voitti Tyvene Oy:n yhteistyökumppaneinaan Diakonissalaitos, Hoiva Oy, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja rakennusliike Jatke Uusimaa Oy. Kampushankkeen kaava- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy.
”Olen ollut alusta asti mukana tässä hankkeessa. Tämä on ollut innostava ja erinomainen esimerkki kaikkien toimijoiden välisestä hyvästä yhteistyöstä, jossa ARA on saanut olla alkuvaiheesta lähtien mukana”, ARAn Saara Nyyssölä kertoo.
Hanke lukuina.