Lahden "Olavinlinna" Aleksanterinkatu 29:ssä on lajissaan ensimmäinen kaupungin työntekijöille rakennettu asuintalo.
Lahden ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo ei ole aivan tyypillinen vuokratalo. ”Olavinlinnaksi” nimitetty talo oli aluksi virkailijatalo, jossa asuivat Lahden kaupungin työntekijät kaupunginteatterin näyttelijöistä kaupunginjohtajaan. Talon varustelutaso oli aikakauden taso huomioiden korkea.
Huhtikuun alussa 1949 aloitti Asuntotuotantotoimikunta ARAVA helpottamaan valtavaa asuntopulaa asutuskeskuksissa. ARAVA-viraston toiminta lähti ripeästi käyntiin. Aravalainoja myönnettiin kerrostalojen rakentamiseen ensimmäisen toimintakuukauden aikana mm. Helsinkiin Mannerheimintielle ja Mechelininkadulle sekä Jyväskylään Keskustielle. Toukokuussa vauhti näyttää kiihtyneen ja lainapäätöksiä tehtiin lisää Helsinkiin sekä mm. Hämeenlinnaan, Turkuun, Kotkaan, Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle, Ouluun, Forssaan, Pietarsaareen ja Valkeakoskelle.
Lahden ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo
Myös Lahden kaupungin aravalainahakemus saapui ARAVA-virastoon ensimmäisten joukossa: huhtikuun 23. päivänä 1949 pidetyssä kokouksessa myönnettiin Lahteen 7-kerroksisen vuokratalon rakentamiseen 73 900 000 markan suuruinen laina, mikä tekee Tilastokeskuksen rahanarvonmuunninta käyttämällä nykyrahassa noin 3,4 miljoonaa euroa. Talo rakennettiin osoitteeseen Aleksanterinkatu 29.
Sotien jälkeisinä vuosin Lahden kaupungin asukasmäärä oli kasvanut nopeasti: kaupunki otti vastaan runsaasti Karjalan siirtoväkeä esimerkiksi viipurilaisia. Valtion aravalaina tuli tarpeeseen vaikeasta asuntopulasta kärsivään Lahteen.
Asuntojen remontit on tehty 1950-luvun tyyli säilyttäen.
Myös työvoimasta käytiin kilpailua ja Lahden kaupunki päätti rakentaa valttikortikseen vuokratalon kaupungin työntekijöille.
Lämmin vesi, sähköliesi – yhdessä asunnossa jopa jääkaappi
Lahden virkailijatalo oli lajissaan ensimmäinen. Talon suunnitteli arkkitehti Unto Ojonen. Siihen muuttivat sekä kaupunginjohtaja että apulaiskaupunginjohtaja, opettajia, kaupunginteatterin näyttelijöitä, teknisen viraston työntekijöitä ja kaupunginsairaalan lääkäreitä. Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mukaan taloa alettiin kutsua ”Olavinlinnaksi”.
Pääosa talon 78 asunnosto oli alkovillisia yksiöitä ja kaksioita. Talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen tehtiin isoja, noin 150-neliöisiä asuntoja, joista osa varustettiin soveltumaan lääkärin vastaanottotiloiksi. Aikana, jolloin vain seitsemällä prosentilla suomalaisista oli kodissa lämmin vesi, ”Olavinlinnan” varustelutaso kylpyhuoneineen oli varsin korkea. Talon jokaisessa huoneistossa oli myös sähköliesi.
Talon erikoisuutena oli kaupunginjohtajan suuri huoneisto, joka sijoittui talon kahteen ylimpään eli 6. ja 7. kerrokseen ja käsitti sekä yksityistilat että edustustilat. Kaupunginjohtajan asunnon keittiöissä olivat koko talon ainoat jääkaapit, joiden hankkimiseen kaupunginhallitus antoi erillisen luvan.
Kohtuuhintaista asumista läpi vuosikymmenten
Talo valmistui vuonna 1951 kaupungin suoraan omistukseen ja sitä hallinnoitiin teknisestä virastosta. Vuokraa perittiin alkuvuosina asukkailta keskimäärin 91 mk/m2 (4,16 euroa).
Talon alkuperäistä aravalainaa kuoletettiin ensimmäisen 5 vuoden aikana 0,5 prosenttia, seuraavien viiden vuoden aikana 1 prosentti ja loput 35 vuonna tasaisin vuotuisin kuoletusmaksuin. Aravalaina oli maksettu 40 vuodessa.
Myös portaikoissa on säilytetty 1950-luvulle ominaiset piirteet.
Vuonna 1993 talo siirtyi kaupungin asuntotoimelle. Nykyisin talon omistaa Lahden Talot Oy ja se tarjoaa edelleen kohtuuhintaista vuokra-asumista lahtelaisille.
Tehdyissä remonteissa kaupunginjohtajan asunto sekä muut isot asunnot on pilkottu pienemmiksi asunnoiksi. Viimeksi vuonna 1996 tehty peruskorjaus toteutettiin aravarahoituksella, joten kiinteistön aravarajoitukset säilyvät 2040-luvulle saakka.
Lähteet:
Aravapöytäkirjat, 23.4.1949, ARAVA Ca:1. Kansallisarkisto, Hämeenlinna.
Miljoonakylästä matalaenergiataloon. Lahden Talot Oy 1998-2003. Toimittanut Teija Horppu. Lahti 2014.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin