Muovien vähentämisen, välttämisen ja korvaamisen lisäksi kierrättämisessä on paljon mahdollisuuksia, joita rakennusalan toimijat näyttävät ottavan käytäntöihinsä hitaanlaisesti. ”Jos on halua, niin keksii keinot, jos ei ole halua niin keksii selitykset”.
ARA ja Suomen Muotoilusäätiö tekivät yhteistyössä selvityksen rakentamisen muoveista. Lopputuloksena selvityksestä luotiin visuaalinen raportti sekä yhden asuntopohjan pintamateriaalisuunnitelma vähämuovisista vaihtoehdoista. Konkreettisen viitekehyksen selvitykselle antoi suunnitteilla oleva Lahden vanhusten asuntosäätiön puukerrostalohanke. Suomen Muotoilusäätiöltä selvitystä teki viisihenkinen muotoilijoista ja muotoilun opiskelijoista koostuva projektitiimi.
Arvioiden mukaan rakentamiseen käytetään Suomessa vuosittain yli 20% muovien kokonaismäärästä (ympäristöministeriö 2018). Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2018 EU:n muovistrategian muovijätteen vähentämiseksi. Strategian pohjalta ympäristöministeriön asettama työryhmä laati kansallisen muovitiekartan, jolla Suomi ennakoi EU:n muovistrategian tulevia toimia. Muovitiekartan avulla tartutaan haasteeseen toimenpiteillä, jotka ovat kiteytetty neljään kohtaan: vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa.
Vähennä, vältä, korvaa, kierrätä
Muovia käytetään kaikissa rakennuksen osissa, mutta eniten sitä löytyy kaapeleista, putkista ja eristeistä. Näiden lisäksi muun muassa rakennustuotteiden pakkauksissa, rakennustyömaiden sääsuojauksissa, rakennuksen pintamateriaaleissa sekä huonekaluissa ja laitteissa. Rakennustyömailla syntyvä muovijae, kuten pakkaamiseen käytetty kutistekalvo, olisi mahdollista kierrättää. Kierrätys voi kuitenkin olla vaikeaa, jos tuotetta ei ole suunniteltu kierrätettäväksi tai jos kyseessä on useita eri materiaaleja sisältävä komposiitti. Työmailta tulevan muovijakeen puhtaus ja puhdistettavuus myös hankaloittaa rakennustyömaiden muovien kierrätystä.
Asiantuntijahaastatteluilla selvitettiin rakennus- ja muovialan eri toimijoiden muoviin liittyviä näkemyksiä ja asenteita sekä tämänhetkisiä toimia kierrättämisestä. Haastattelujen pohjalta kerätyn tiedon perusteella voidaan todeta, että rakennustyömailla syntyvä muovijäte päätyy edelleen pitkälti energiajakeeseen. Monissa työmaille tehtävissä jätehuoltosuunnitelmissa energiajaeastia on edelleen vakio, eikä vaihtoehtoja välttämättä löydy. Muovin kierrätys rakennus- tai purkutyömailla on useimmiten vierasta. Erään haastateltavan mukaan raha on kuitenkin aina se ratkaiseva tekijä, oli arvot kuinka vihreitä tahansa. Näin ollen kierrättämisen tulisi olla toimijoille taloudellisesti kannattavaa.
Muovifiksu kohde rakenteilla Huovilankadulle Lahteen.
Haastatteluista kävi myös ilmi, että muovijakeen todellista määrää ei aina tunneta, minkä vuoksi sen taloudellista kannattavuutta ei kyetä laskemaan. Helpommaksi koetaan ajatus, että muovijätteen polttaminen energiaksi olisi järkevää Suomen maantieteellisen sijainnin ja kylmän ilmaston takia. Myös asenteiden muutos voisi olla merkityksellistä. Kuten yksi haastateltavistakin totesi: Jos on halua, niin keksii keinot, jos ei ole halua niin keksii selitykset.
Rakentamisessa olisi paljon potentiaalia kehittyä entistä materiaalitehokkaammaksi. Kiertotalouden perustavoite on saada kaikki materiaalit ja raaka-aineet kiertoon niin, että jätteen osuus minimoituu tai jopa häviää kokonaan. Kiertotalousajattelun mukaan yhden prosessin jäte on hyödynnettävissä toisen prosessin raaka-aineena. Tämän pohjalta voitaisiin nähdä, että vähentämisen, välttämisen ja korvaamisen rinnalla kierrättäminen nousee erityisen tärkeäksi toimeksi sellaisissa rakentamisen muoveissa, joiden korvaaminen ei ole ekologisesti järkevää tai muovittomia vaihtoehtoja ei ole saatavilla.
Muovin elinkaari suunniteltava jo hankkeen suunnittelussa
Muovijäte on globaali, uusia innovatiivisia ratkaisuja vaativa ongelma, jonka ratkaisemiseen ei ole yksinkertaisia keinoja. Vaikka muovin käyttöä olisi hyvä vähentää ja korvata, ei muovin käytön lopettaminen kaikissa käyttökohteissa ole järkevää.
Muovilla on useita päihittämättömiä ominaisuuksia: keveys, kestävyys, kierrätettävyys ja muovautuvuus. Optimaalisesti käytettynä muovimateriaalit ja -tuotteet ovat myös resurssitehokkaita koko elinkaarensa ajan. Kaikissa kohteissa muovin korvaaminen ei ole ympäristönkään kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi valurautaviemäristön hiilijalanjälki saattaa olla ympäristökuormitukseltaan (louhinta, valaminen, logistiikka, jne.) moninkertainen verrattuna resurssitehokkaasti valmistettuun muoviviemäristöön. Oikeissa kohteissa hyödynnettynä ja elinkaarensa lopussa kierrätettynä, muovi on laadukas ja monipuolinen materiaali. Muovin käytössä on tärkeää panostaa elinkaariajatteluun ja elinkaaren räätälöintiin jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Tällöin ei olisi ongelmaa ympäristöön tai vesistöihin päätyvästä muovista vaan se pystyttäisiin hyödyntämään uudelleen. Muovin kiertoa tulisi siis tehostaa. Muovia pitäisi ennen kaikkea arvostaa materiaalina enemmän.
Rakennus- ja purkutyömailla syntyvän muovijakeen lajittelu lisäisi kierrätysastetta työmailla ja vähentäisi muovista aiheutuvaa ympäristökuormaa. Kierrättäminen olisi hyvä järjestää työmailla niin, että se olisi taloudellisuuden lisäksi mahdollisimman työntekijäystävällistä. Esimerkiksi muovien merkitseminen entistä selkeämmin jo valmistusvaiheessa sujuvoittaisi eri muovien lajittelua jo niiden syntypaikalla. Myös työntekijöiden perehdytys on tärkeää. Ideaalitapauksessa rakennushankkeet voisivat erottautua muovin vähentämisellä, välttämisellä, kierrättämisellä ja korvaamisella sertifikaatin avulla. Muovinkäytön ja jätehuollon optimoineet hankkeet voisivat saada Joutsenmerkin kaltaisen symbolin, mikä tekisi rakennushankkeen muovifiksuuden näkyväksi.
Pintamateriaaleihin panostaminen vähentää muovin määrää
Vaikka useimpien rakentamisen muovien käyttöä ei voida välttää, löytyy rakentamisesta osa-alueita, joissa muovia voidaan suoraan korvata muilla materiaaleilla. Muovia on yllättävän paljon asuntoon valittavista pintamateriaaleissa, huonekaluissa ja kodinkoneissa.
Usein vakiona huoneistoon valitut vinyylilattia, melamiinikalusteet ja sisämaalit sisältävät muovia. Näiden lisäksi huoneiston muovin määrää lisäävät pintakäsittelyyn käytetyt lakat, maalit, silikonisaumat ja liimat. Muovin välttäminen voi olla haasteellista, kun valitaan edullisia pintamateriaaleja. Esimerkiksi arvokkaampi massiivilankkulattia voi kestää rakennuksen koko elinkaaren ajan, kun sitä huolletaan asianmukaisesti. Puisilla, kivisillä tai keraamisilla ratkaisuilla voidaan saada aikaa ja kulutusta kestävä ratkaisuja huoneiston pintamateriaaleihin muovittomasti.