Lahden ensimmäinen aravatalo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde

Lahden ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo ei ole aivan tyypillinen vuokratalo. ”Olavinlinnaksi” nimitetty talo oli aluksi virkailijatalo, jossa asuivat Lahden kaupungin työntekijät kaupunginteatterin näyttelijöistä kaupunginjohtajaan. Talon varustelutaso oli aikakauden taso huomioiden korkea.

Lahdessa osoitteessa Aleksanterinkatu 29 sijaitsee kaupungin ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo. Aravalainapäätös tehtiin 23.4.1949.

Huhtikuun alussa 1949 aloitti Asuntotuotantotoimikunta ARAVA helpottamaan valtavaa asuntopulaa asutuskeskuksissa. ARAVA-viraston toiminta lähti ripeästi käyntiin. Aravalainoja myönnettiin kerrostalojen rakentamiseen ensimmäisen toimintakuukauden aikana mm. Helsinkiin Mannerheimintielle ja Mechelininkadulle sekä Jyväskylään Keskustielle. Toukokuussa vauhti näyttää kiihtyneen ja lainapäätöksiä tehtiin lisää Helsinkiin sekä mm. Hämeenlinnaan, Turkuun, Kotkaan, Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle, Ouluun, Forssaan, Pietarsaareen ja Valkeakoskelle.

Vuonna 1951 valmistuneessa talossa ovat säilyneet aikakaudelle ominaiset upeat piirteet.

Aravalainalla asuntopulaa taklaamaan

Myös Lahden kaupungin aravalainahakemus saapui ARAVA-virastoon ensimmäisten joukossa: huhtikuun 23. päivänä 1949 pidetyssä kokouksessa myönnettiin Lahteen 7-kerroksisen vuokratalon rakentamiseen 73 900 000 markan suuruinen laina, mikä tekee Tilastokeskuksen rahanarvonmuunninta käyttämällä nykyrahassa noin 3,4 miljoonaa euroa. Talo rakennettiin osoitteeseen Aleksanterinkatu 29.

Sotien jälkeisinä vuosin Lahden kaupungin asukasmäärä oli kasvanut nopeasti: kaupunki otti vastaan runsaasti Karjalan siirtoväkeä esimerkiksi Viipurista. Valtion aravalaina tuli tarpeeseen vaikeasta asuntopulasta kärsivään Lahteen.

Myös työvoimasta käytiin kilpailua ja Lahden kaupunki päätti rakentaa valttikortikseen vuokratalon kaupungin työntekijöille.

Lämmin vesi, sähköliesi – yhdessä asunnossa jopa jääkaappi

Lahden virkailijatalo oli lajissaan ensimmäinen. Talon suunnitteli arkkitehti Unto Ojonen. Siihen muuttivat sekä kaupunginjohtaja että apulaiskaupunginjohtaja, opettajia, kaupunginteatterin näyttelijöitä, teknisen viraston työntekijöitä ja kaupunginsairaalan lääkäreitä. Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mukaan taloa alettiin kutsua ”Olavinlinnaksi”.

Pääosa talon 78 asunnosto oli alkovillisia yksiöitä ja kaksioita. Talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen tehtiin isoja, noin 150-neliöisiä asuntoja, joista osa varustettiin soveltumaan lääkärin vastaanottotiloiksi. Aikana, jolloin vain seitsemällä prosentilla suomalaisista oli kodissa lämmin vesi, ”Olavinlinnan” varustelutaso kylpyhuoneineen oli varsin korkea. Talon jokaisessa huoneistossa oli myös sähköliesi.

Talon erikoisuutena oli kaupunginjohtajan suuri huoneisto, joka sijoittui talon kahteen ylimpään eli 6. ja 7. kerrokseen ja käsitti sekä yksityistilat että edustustilat. Kaupunginjohtajan asunnon keittiöissä olivat koko talon ainoat jääkaapit, joiden hankkimiseen kaupunginhallitus antoi erillisen luvan.

Asunnot on remontoitu1950-luvun tunnelma säilyttäen.

Kohtuuhintaista asumista läpi vuosikymmenten

Talo valmistui vuonna 1951 kaupungin suoraan omistukseen ja sitä hallinnoitiin teknisestä virastosta. Vuokraa perittiin alkuvuosina asukkailta keskimäärin 91 mk/m2 (4,16 euroa).

Talon alkuperäistä aravalainaa kuoletettiin ensimmäisen 5 vuoden aikana 0,5 prosenttia, seuraavien viiden vuoden aikana 1 prosentti ja loput 35 tasaisin vuotuisin kuoletusmaksuin.

Vuonna 1993 talo siirtyi kaupungin asuntotoimelle. Nykyisin talon omistaa Lahden Talot Oy ja se tarjoaa edelleen kohtuuhintaista vuokra-asumista lahtelaisille.

Tehdyissä remonteissa kaupunginjohtajan asunto sekä muut isot asunnot on pilkottu pienemmiksi asunnoiksi. Viimeksi vuonna 1996 tehty peruskorjaus toteutettiin aravarahoituksella, joten kiinteistön aravarajoitukset päättyvät vasta 2040-luvun alussa.

Lähteet:

• Aravapöytäkirjat, 23.4.1949, ARAVA Ca:1. Kansallisarkisto, Hämeenlinna.
• Miljoonakylästä matalaenergiataloon. Lahden Talot Oy 1998-2003. Toimittanut Teija Horppu. Lahti 2014.
• Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin

Teksti: Helena Berg, ARA
Kuvat: Lahden Talot Oy