Kuva@Mikael Ahlfors
Hallituksen kolme isoa tavoitetta rakentamisen ja asumisen aloilla ovat hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen, kestävä kaupunkikehitys ja asunnottomuuden poistaminen.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma on monella tapaa uudenlainen: se rakentuu ilmiöpohjaisuuden varaan ja korostaa poikkihallinnollisuutta. Ilmastonmuutoksen torjunnan merkitys tunnistetaan erittäin vahvasti verrattuna kaikkiin aiempiin hallitusohjelmiin.
Asumisen ja rakentamisen ilmastopäästöt ovat merkittävät, 30-40% luokkaa kaikista Suomen päästöistä. Siksi hallitus keskittyy päästöjen vähentämiseen ja vähähiilisyyden tavoitteluun ja kiertotalouden edistämiseen laaja-alaisesti myös rakennetun ympäristön osalta.
Yksi keskeinen keino on energiatehokkuusremonttien tukeminen. Meillä on paljon melko ikääntynyttä asuntokantaa, jonka korjaaminen vastaamaan nykystandardeja säästää merkittävästi lämmitysenergiaa. Energiaremonttien tukimallia erityisesti taloyhtiöille ollaan par’aikaa valmistelemassa. Hallitus tavoittelee myös öljylämmityksestä luopumista tulevan vuosikymmenen aikana niin julkisissa kuin yksityisten omistamissakin rakennuksissa. Näin vältetään fossiilisen polttoöljyn käyttöä.
Aiempaa vahvemmin kiinnitetään huomiota myös rakennusten elinkaaren aikaisiin päästöihin, ulottuen rakennustuotteiden valmistuksesta ja rakentamisesta käytönaikaisiin päästöihin ja lopulta purkamiseen, rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen. Tavoitteena on, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Suomi nostaa näitä asioita aktiivisesti keskusteluun myös kansainvälisillä foorumeilla.
Pitkäjänteistä puurakentamisen edistämistä jatketaan. Puulla on vahva jalansija pientalorakentamisessa ja myös päiväkoti- ja koulurakennuksia tehdään yhä useammin kotimaisesta puusta, mutta asuinkerrostalojen puolella läpimurtoa ei ole tapahtunut. Yhtenä uutena keinona hallitus ottaa käyttöön 20 prosentilla korotetun käynnistysavustuksen puurakenteisille ARA-taloille MAL-alueilla.
Erilaiset alueet ja haasteet
Suomi on monessa suhteessa polarisoitumassa kasvaviin kaupunkiseutuihin ja väestöään menettäviin pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin sekä maaseutuun. Asuntopolitiikalle tämä asettaa haasteita: ongelmat ovat kovin erilaisia eri puolilla maata.
Kasvukaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Asumisen hinta rajoittaa jo työvoiman saatavuutta ja sitä kautta myös työllisyyden ja talouden kasvua.
ARA-tuetulla asuntotuotannolla on iso rooli kohtuuhintaisten asumismahdollisuuksien turvaamisessa, ja tähän halutaan edelleen vaikuttaa muun muassa suurten kaupunkiseutujen kanssa solmittavien MAL-sopimusten kautta. Kumppanuutta suurten kaupunkiseutujen kanssa pyritään hallituksen puolelta entisestäänkin vahvistamaan. ARA-tuotannon tavoitteet on nostettu korkealle: vuosittaisen asuntotuotannon pitäisi olla vähintään 10 000 asuntoa, joista yli puolet Helsingin seudulle.
ARA-tuettu asuntotuotanto on kaupungeille tärkeä työkalu, kun pyritään torjumaan asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota. Suomessa ollaan onnistuttu tässä tähän mennessä kohtuullisen hyvin. Uuden piakkoin käynnistettävän poikkihallinnollisen lähiöohjelman tavoitteeksi onkin otettu eriytymiskehityksen torjunnan lisäksi muun muassa hiilineutraaliuden edistäminen ja viheralueiden kehittäminen.
Väestöään menettävien alueiden kaupungeilla ja ARA-yhtiöillä on toisenlaisia ongelmia, kun asuntokannasta osa on jäänyt tai jäämässä tyhjilleen. Valtio voi tukea vaikeaan asemaan joutuneita yhtiöitä purkuavustuksin ja lainahelpotuksin.
Pitkäjänteisyyden varmistamiseksi hallitus on laatimassa kahdeksanvuotisen asuntopolitiikan kehittämisohjelman, jonka pohjaksi tehdään kattava selvitys keskeisistä kehittämiskohteista.
Rakentamisen laadun puutteet ja etenkin sisäilmaongelmat ovat herättäneet viimeisten vuosien aikana laajaa julkista keskustelua. Hallituksen tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua ja selkeyttää vastuita muun muassa rakennusvirheitä ja niiden korjaamisesta. Myös sisäilmasta kärsimään joutuneiden ihmisten auttamiseksi etsitään uudenlaisia keinoja.
Asunnottomuuden poistaminen
Rinteen hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta kahdessa vaalikaudessa. Seuraaville neljälle vuodelle se tarkoittaa asunnottomuuden puolittamista.
Tavoite on kova, mutta meillä on onneksi jo kokemusta asunnottomuuden torjunnasta Asunto ensin -periaatteen pohjalta. Aiemmissa Paavo- ja Aune-ohjelmissa on löydetty hyviä toimintamalleja, jotka ovat saaneet osakseen myös kansainvälistä huomiota.
Asunnottomuuden ehkäisyssä ja poistamisessa tarvitaan hyvää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Pitkäaikaisasunnottomille tarvitaan ensin asunto, jotta heidän elämäntilanteensa kokonaisvaltainen paraneminen on mahdollista. Tukitoimia saatetaan tarvita pitkäänkin, mutta asunnon olemassaolo on välttämätön edellytys onnistumiselle.
Asunnottomuuden poistamistavoite vaatii myös tehokasta ennaltaehkäisyä. Keskeinen keino on asumisneuvonnan vahvistaminen, jotta orastavat ongelmat huomataan varhain ja jotta apua osataan tarjota ennen ongelmien vaikeutumista ja kasautumista. Asumisneuvonnasta ollaankin tekemässä lakisääteistä. Asunnottomuustavoite tulee myös osaksi valtion ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus
Yksi Rinteen hallituksen isoimmista lainsäädäntötöistä on maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, jota on pohjustettu jo viime hallituskaudella. Hiilineutraaliuden tavoite tulee näkymään vahvasti uudistetussa laissa, jonka parlamentaarista valmistelua jatketaan. MRL:n uudistus on nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa vaativa työ, koska lain pitäisi toteuttaa keskeisiä tavoitteitaan niin nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla kuin harvaan asutuilla, väestökadosta kärsivillä alueillakin. Viemme uudistusta eteenpäin vahvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
MRL-uudistuksen myötä maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tulevat toimimaan kokonaan digitaalisilla tietoalustoilla. Päällekkäisen työn, arkistointitarpeiden ja tiedon ristiriitaisuuksien vähentämisen säästöpotentiaali kaikille alan toimijoille on merkittävä: digitaalisen ekosysteemin käyttämisellä voidaan pidemmällä aikavälillä saavuttaa jopa useiden miljardien eurojen hyödyt kiinteistö- ja rakennussektorilla. Tässä on tarjolla merkittävä tuottavuusloikka.