Vantaa haluaa kehittää kaupunkia pitkäjänteisesti. Siksi maa- ja asuntopolitiikan keskiöön nostettiin kohtuuhintainen asuminen.
Kivistö on Vantaan viimeaikaisen kaupungistumiskehityksen ylpeys. Uusi kaupunginosa ei ole täydellinen, mutta se on pitkälti juuri sellainen kuin kaupungin johto tavoitteli: se on urbaani asuinalue, jossa asukkaat viihtyvät ja julkiset palvelut sekä joukkoliikenne toimivat.
"Eihän siinä ole mitään järkeä, että rakennamme kalliilla myytäviä asuntoja, joita sitten tuemme verovaroin asumistuella", Hannu Penttilä sanoo.
“Tavoittelimme ennen kaikkea moderneja ja kestäviä asumisratkaisuja, joissa viihtyvyys ja kohtuuhintaisuus ovat tärkeämpiä kuin asuntosijoittaminen”, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo.
Vantaan rakennustahti on hurja. Kuluneen vuoden aikana kaupungissa on ollut rakenteilla 4500 asuntoa. Penttilä haluaisi rakentaa enemmän edullisia ja aikaa kestäviä asuntoja myös keskituloisille ja kaupunkiin työn perässä muuttaville.
Vantaa päivitti vuosi sitten maa- ja asuntopolitiikkansa. Politiikan keskiöön nostettiin kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen. Asumisen kalleus on iso ongelma kaikkialla pääkaupunkiseudulla.
”Kallis asuminen vaikeuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten asemaa”, Penttilä sanoo.
Lisäksi kovat hinnat johtavat pieniin asuntoihin, mikä ei ole hyväksi kaupungin pidempiaikaiselle kehitykselle.
Asukas voi olla tyytyväinen yksiöön, mutta kaupungin kehitykselle yksiöt ovat haitallisia suurina määrinä.
Vantaa pääsi alkuvuonna 2018 otsikoihin, kun se ilmoitti, että se ei enää luovuta rakennustonttimaata sellaisille kovan rahan kerrostalohankkeille, joissa on suunnitelmissa rakentaa enimmäkseen yksiöitä.
Vantaa teki tässä nopean korjausliikkeen. Kaupungille oli selvinnyt, että muutamissa uusissa kerrostalokohteissa lähes 90 prosenttia asunnoista oli yksiöitä ja niitä kaupattiin asuntosijoittajille.
Kun kaupunki myi alkuvuodesta 2018 uusimmat tontit Kivistöstä, tarjouskilpailussa asetettiin ehdoksi, että rakennettavissa kerrostaloissa korkeintaan kolmannes sai olla yksiöitä.
Miksi näin tiukka linjaus, vaikka asukastyytyväisyyskyselyt ovat osoittaneet, että monet asukkaat ovat tyytyväisiä yksiöihinsä?
”Suuri määrä yksiöitä useissa vierekkäisissä taloissa tekee alueesta rauhattoman”, Penttilä sanoo.
Taustalla on näkemys kaupungin pidempiaikaisesta kehityksestä. Yksiöissä asuvat muuttavat helposti pois. Kaupungin kehityksen kannalta on parempi, että asukkaat pysyvät.
Työn perässä kaupunkiin muuttanut osaaja halutaan pitää aloillaan, eikä ajaa muualle kerryttämään verotuloja.
Asumistukimenot nousivat vaikka talous kasvoi
Asumistukimenojen nousu huolestuttaa kaupunkeja, vaikka asumistuet maksetaan valtion budjetista.
Vuonna 2017 Kelan maksama asumistukipotti ylitti 2 miljardia euroa. Summa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lisäksi puolet perustoimeentulosta, yli 300 miljoonaa euroa, kului asumismenoihin. Tukimäärät nousivat, vaikka talous kasvoi ja työllisyystilanne oli hyvä. Asumistukimenojen nousuvauhti on ainoastaan hidastunut sitten vuosien 2015 ja 2016, jolloin asumistukimenot nousivat 10 prosentin vuosivauhdilla.
Vantaalla ARA-rakentaminen on ollut tärkeässä roolissa, kun kaupunki on hakenut työkaluja asuntopolitiikan tueksi.
Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan ARA-tuotannolla on keskeinen rooli asuntotuotannossa myös Helsingissä.
”Pitkäjänteisen hallintamuotojakaumatyön tuloksena Helsinki on pystynyt hillitsemään segregoitumista muita metropolikaupunkeja paremmin. Monipuolisen asuntojakauman tavoitetta noudatetaan kaupunkitason lisäksi alueellisesti. Kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi ARA-tuotannolla on jatkossakin erittäin keskeinen rooli koko kaupungin asuntotuotannon määrän ja jakauman varmistamiseksi. ARA-tuotanto varmistetaan sekä tontinluovutuksin että maankäyttösopimuksilla. Suurimpia haasteita on tällä hetkellä saada ARA-tuotanto mahtumaan ARAn vaatimaan hintaraamiin", Vapaavuori sanoo.
Tarvitaan uusia asuntopoliittisia työkaluja
Kehitteillä on uusia tarjontatuen muotoja, jotka voisivat vastata nykyajan asumisen haasteisiin. ARA edistää uudenlaista asumisen osuuskuntamallia.
”Eihän siinä ole mitään järkeä, että rakennamme kalliilla myytäviä asuntoja, joita sitten tuemme verovaroin asumistuella”, Penttilä sanoo.
Vantaa pyrkii käyttämään kaikkia keinoja asumiskustannusten hillitsemiseksi. Ensisijaiseksi keinoksi on otettu kilpailutukset, joiden ehtoja kehitetään. Ehtoihin laitetaan vaatimuksia asuntojen koosta, energiankulutuksesta ja hinnasta. Kilpailutuksiin laadittiin jo aiemmin mainitut määräykset yksiöiden määrästä. Lisäksi uusiin kilpailutuksiin määritellään valintakriteeriksi neliöhinnan pysyminen alhaisena.
”Valtio on asumistukia suosimalla edesauttanut asumisen hintojen nousua”, Penttilä sanoo.
ARA 70 vuotta kaupunkeja rakentamassa