Vuoteen 2025 mennessä on kierrätettävä vähintään 50 prosenttia pakkausmuovista ja vuoteen 2030 mennessä kierrätysaste on nostettava 55 prosenttiin. Green Deal -sopimuksella vauhditetaan pakkausmuovien erilliskeräyksen järjestämistä rakennustyömailla.
Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa ansiosta muoveja käytetään paljon rakentamisessa. Kiertotaloudessa ja materiaalitehokkuudessa myös rakentamisen materiaalit nähdään arvokkaina, kierrätettävinä ja uudelleen käytettävinä tai uusien tuotteiden raaka-aineina.
Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2018 Suomelle muovitiekartan. Valmistelussa rakentamisen toimiala tunnistettiin tärkeäksi muovituotteiden käyttäjäksi, sillä viidennes muoveista käytetään rakentamisessa. Suuri osa uudisrakennustyömaan muoveista on rakennusmateriaalien pakkausmuoveja ja suojauksiin käytettyjä muovikalvoja.
Muoveja käytetään lämmön ja kosteuden eristykseen, lattiamateriaaleina, katteiden, ikkunoiden, putkien, kaapeleiden ja huonekalujen valmistuksessa. Tyypilliset rakentamisen muovilaadut ovat polyeteeni (PE, putket, muovikalvot, suodatinkankaat), polypropeeni (PP, putket, suodatin- ja rakennuskankaat), polystyreeni (EPS, eristysmateriaalit), polyuretaani (PUR, runko, katto, lämmöneristeet, tärinäeristeet) ja polyvinyylikloridi (PVC, kaapelit, kanavat, ikkunankehykset, lattianpäällysteet).
Hyvin merkittävä osa rakentamisen muoveista on hartseissa ja sideaineissa, eli maaleissa ja liimoissa, levyissä, katteissa ja eristeissä. Näiden osuus kaikista muoveista voi tuoreen VTT:n ja ympäristöministeriön selvityksen mukaan olla 44 % betonikerrostalossa ja 37 % puukerrostalossa. Näiden muovien kierrättäminen on hankalaa. Siksi tarvitaan myös uusia materiaali- ja rakennusteknisiä ratkaisuja.
Hyvät työmaakäytännöt tarpeen
Parhaillaan ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus ry. ja rakentamisen toimialan arvoketjun muut toimialajärjestöt ja tuottajavastuuyhteisöt neuvottelevat ns. Green Deal -sopimuksen solmimisesta. Sopimus kattaisi ensisijaisesti rakentamisen kalvomuovit, eli rakennustuotteiden pakkaamiseen käytettävät muovit, joita kertyy volyymiltään eniten uudis- ja korjausrakentamisen työmailla. On arvioitu, että pakkausmuovien kierrätysasteen nostaminen on markkinakysynnän ja uudelleen käytön vuoksi helppo toteuttaa. Tällä tavoin Green Deal -sopimus vauhdittaa muovien erilliskeräyksen järjestämistä rakennustyömailla. Hyvät työmaakäytännöt ovat keino saavuttaa tavoitteet.
Sopimuksen taustalla on EU:n direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä 2018/852, joka asettaa uudet määrälliset kierrätystavoitteet kaikille pakkauksille. Vuoteen 2025 mennessä on kierrätettävä vähintään 50 prosenttia muovista. Vuoteen 2030 mennessä on muovin kierrätysaste nostettava 55 prosenttiin.
Ympäristöministeriö toteuttaa yhteistyössä julkisten rakennuttajien (Senaatti-Kiinteistöt Oy, Helsingin Yliopisto kiinteistöt Oy, muut julkiset rakennuttajat) ja ARAn kanssa pilottihankkeita, joissa kerätään tietoa muovien käytöstä, määristä ja laadusta sekä erityisesti muovijätejakeiden kierrätettävyydestä ja uusiokäyttömarkkinasta. Samalla jo rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa arvioidaan eri materiaali- ja tuotevalintojen hiilijalanjälkeä ja elinkaarikustannuksia. Rakennus- ja purkutyömailla selvitetään, miten helppoa tai vaikeaa on tunnistaa ja lajitella tarpeen mukaan eri muovilajikkeita. Julkiset rakennuttajat voivat samalla kehittää omia rakennuttamisen prosessejaan, niin hankkeiden kuin -tuotteiden hankintakriteerejä.
Julkisten hankintaprosessien ja -kriteerien kehittäminen rakennusmateriaalien ja rakennusosien uudelleen käyttöä mahdollistavaksi nähdään yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä rakentamisen muovitiekartan toteutuksessa.
Muovi on arvokas materiaali hukattavaksi. Muovien elinkaaren pidentäminen haastaa meidät kaikki keksimään uusia ratkaisuja aina rakennusmateriaalien tuotesuunnittelusta lähtien kestävän materiaalitalouden edistämiseksi.