Asumisneuvonta on asumisen turvaamiseen tähtäävää monialaista verkostotyötä, joka on kehittynyt ja vakiinnuttanut paikkaansa osana palvelujärjestelmää 2000-luvun aikana. Tämä raportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten ja missä laajuudessa asumineuvontaa toteutetaan tällä hetkellä Suomessa. Se myös kartoittaa toiminnasta syntyneitä hyötyjä eri toimijoille ja sitä, miten ne on saavutettu.
Selvityksen lähtökohtana oli ARAn tukemaa asumisneuvontaa kuvaava määrittely toiminnasta, joka tähtää asumisen turvaamiseen, mutta ei vastaa sisällöltään sosiaalihuollon perustyötä. Selvitys perustuu haastatteluihin, kuntakyselyyn ja kirjallisiin aineistoihin.
ARAn määritelmän mukaista asumisneuvontatyötä järjestetään vähintään 54 kunnassa. Muista kunnista useimmissa toimintaa toteutetaan osana sosiaalipalveluita tai sille ei katsota olevan lainkaan tarvetta. Noin puolessa neuvontapalvelua järjestävistä kunnissa asumisneuvonta sijoittuu kiinteistöyhtiöön tai asuntotoimeen, jotka vastaavat myös noin puolesta rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin toiminta on sijoitettu vähintään osaksi kolmanneksessa kunnista.
Vuokranmaksun häiriöt ja vuokravelat ovat sekä yleisimpiä asumisneuvonnan asiakkuuden syitä että asumisneuvojien toimenpiteiden kohteita. Asumisneuvonnan tavoitteet kohdistuvat pääsääntöisesti vastaavasti vuokranmaksunhäiriöiden tai vuokravelkojen vähentämiseen, joita seuraavat häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen. Luonteeltaan asumisneuvonta on useimmissa kunnissa lähempänä ongelmien ratkaisemista kuin ennaltaehkäisyä, vaikka siihenkin kohdentuu toimenpiteitä.
Asumisneuvonnalla on suora vaikutus vuokravelkojen vähenemiseen sekä häätöjen ennaltaehkäisyyn. Hyödyt riittävät usein kattamaan asumisneuvonnan kustannukset. Näiden lisäksi toiminnalla on monia muita vaikutuksia. Asumisneuvonta voi parhaimmillaan vaikuttaa vuokralaisen ja vuokranantajan väliseen yhteistyöhön ja sen kehittymiseen. Vaikuttavuus riippuu yhteistyön toimivuudesta suhteessa muuhun palvelujärjestelmään ja erityisesti sosiaalipalveluihin. Yhteistyö ja verkostot, ennakointi sekä matalan kynnyksen palvelut ovat edistäneet asumisneuvonnan toteutusta. Haasteet toiminnassa liittyvät puutteellisiin resursseihin ja epäselvään rooliin palvelujärjestelmän osana. Asumisneuvonta-avustuksen merkitystä toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä pidetään erittäin suurena.
Julkaisun tiedot
Tekijät: Olli Oosi, Jeremias Kortelainen, Risto Karinen, Laura Jauhola ja Tuomas Luukkonen (Owal Group Oy)
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 2 | 2019. Lahti 2019.
ISBN 978-952-11-5018-0 (PDF)
ISSN 1797-5514 (verkkojulk.)