Korkein oikeus on 6.2.2019 antamassaan ratkaisussa (KKO 2019:9) määrännyt Riihi säätiön entisen puheenjohtajan maksamaan takaisin vahingonkorvauksena 3,17 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen. Entinen puheenjohtaja oli antanut rahoitustuesta päättäneelle ARAlle vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta.
Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan, että avustuspetoksessa korvattavan vahingon määrä on myönnetyn tuen tai avustuksen suuruinen. Virheellisin perustein myönnetty valtion tuki on palautettava kokonaisuudessaan. Vahingonkorvausta ei voida alentaa sillä perusteella, että tukea olisi osittain käytetty sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseen.
Korkeimman oikeuden päätös on tärkeä koko avustusjärjestelmän uskottavuudelle ja julkiselle taloudelle. ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti on tyytyväinen annettuun tuomioon: ”Päätös on tärkeä valtion tukijärjestelmän kannalta. Nyt on saatu ensimmäistä kertaa myös korkeimman oikeuden linjaus, jonka mukaan valtion myöntämät tuet on käytettävä siihen tarkoituksen, johon ne on haettu ja myönnetty. Tämä on ollut ARAn näkemys prosessin alusta alkaen.”
Korkeimman oikeuden tuomio päättää 12 vuotta kestäneen Riihi säätiön oikeusprosessin. ARA oli 1990-luvulla myöntänyt arava- ja korkotukilainoja säätiön omistamille kiinteistöyhtiöille. Riihi säätiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin jo vuonna 2012 korkeimmassa oikeudessa ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeistä avustuspetoksista. Prosessi käynnistyi ARAn tehtyä rikosilmoituksen valvontatyössä tehtyjen havaintojen johdosta.
LUE LISÄÄ: Korkeimman oikeuden ratkaisu