ARA-asunto 2049 -opiskelijakilpailu, Helsingin Vartiosaaren ideakilpailu, EFL – innovatiiviset esteettömän asumisen mallit ja Monisukupolvinen Käräjätörmä. Tässä esimerkkejä arkkitehtuurikilpailuista, joita ARA on järjestänyt tai ollut kumppanina mukana järjestämässä vuosien 2012-2018 aikana. Nyt on vuorossa puuarkkitehtuurikilpailu, jossa haetaan tuoreita näkökulmia opiskelija-asumiseen.
Ideakilpailu esitellään lyhyesti ARA-päivässä 15.1.2019 ja helmikuussa 2019 järjestetään ministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla infotilaisuus ympäristöministeriön puurakentamisohjelman nimissä.
Arkkitehtiopiskelijoilta uusia näkökulmia ideakilpailulla
Opiskelija-asumisen ja puurakentamisen kehittämiseen liittyvä arkkitehtiopiskelijakilpailu järjestetään syksyllä 2019 samanaikaisesti Suomen kaikissa arkkitehtikouluissa (=Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto). Kilpailu pyritään liittämään mahdollisuuksien mukaan osaksi kunkin arkkitehtikoulun asuntosuunnitteluun liittyviin kursseihin, jolla taataan hyvä osallistujajoukko sekä ohjaus kilpailutöiden laatimisessa. Kilpailun rahoitus haetaan ympäristöministeriön puurakentamisohjelmasta.
”Kolmen arkkitehtikoulun ja kolmen opiskelija-asumisen ARA-yhteisön kanssa yhteistyössä järjestettävä kilpailu luo odotuksia uusille näkökulmille opiskelija-asumista, ovathan arkkitehtiopiskelijat omassa asiassaan kokemusasiantuntijoita”, toteaa rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.
Opiskelijaideakilpailuun ovat sitoutuneet maamme arkkitehtikoulujen lisäksi opiskelija-asuntosäätiöt Tampereelta (TOAS), Helsingistä (HOAS) ja Oulusta (PSOAS). Ne nimeävät yhteistyössä kunkin kohdekaupungin kaavoitustoimen kanssa konkreettiset tontit ideakilpailua varten. Kilpailun arvovaltaisina yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi ympäristöministeriö ja ARA.
Vuosi 2019 on monelle yhteistyökumppaneista juhlavuosi:
- ARA(VA) 70 vuotta (1949 – 2019)
- TOAS 60 vuotta (1959 – 2019)
- HOAS 50 vuotta (1969 – 2019)
- Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö 60 vuotta (1959 – 2019)
- TTY:n arkkitehtuurin yksikkö 50 vuotta (1969 – 2019)
Hoas, Toas ja Psoas lukuina
ARA opiskelija-asumisen asialla
Kilpailu tarjoaa ARAlle mahdollisuuden tuoda esille rakennushankkeiden arvioinnissa ARAn käytössä olevia näkökulmia. Hanketta arvioidaan kokonaisuutena hinnan ja laadun suhteen. Opiskelija-asuminen on ARAn näkökulmasta katsottuna erityisryhmäasumista, jolloin hankkeita voidaan avustaa 10% investointiavustuksella. Rakennusten rakentamiseen tarvitaan avustusta, sillä esimerkiksi pienet asuntokoot nostavat rakentamisen kustannuksia.
Rakentamismääräysten muutoksella mahdollistettiin pienimmillään 16 m2 asuntojen rakentaminen opiskelijoille. Edellytyksenä on kuitenkin näiden pienten asuntojen rakentamiselle se, että yhteisiä tiloja rakennetaan rakennukseen riittävä määrä. Opiskelija-asumisessa suuntaus on soluasumisesta oman ulko-oven asuntoihin. Uusiin rakennuksiin soluasuntoja ei enää rakennetta. Myös vanhemmassa asuntokannassa olevia soluasuntoja on perusparannushankkeitten yhteydessä jaettu itsenäisiksi asunnoiksi.
Opiskelijat haluavat asumiselta yksityisyyttä omassa asunnossa. Yhteisöllisyyden toteutumiselle on paikka yhteisissä tiloissa, joiden viihtyisyyteen panostetaan paljon. Yhteistila on yhteinen olohuone.
Kilpailun tuloksena syntyy suunnitteluehdotuksia, joista parhaimmiksi ja toteuttamiskelpoisimmiksi valikoituneet suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa rakennushankkeina Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun ARA-hankkeina.
Puukerrostalo ARA-hankkeena
Lähes poikkeuksetta Suomessa rakennetut ja rakennettavat puukerrostalokohteet toteutetaan ARA-hankkeina. Opiskelijakohteista viimeisin on rakenteilla Rovaniemelle, Jyväskylään on tulossa ARA-hankkeena puukerrostalokohde, ja HOAS on toteuttamassa Espoon Tuuliniittyyn puukerrostalohanketta.
”ARAn näkökulmasta katsottuna puu sopii opiskelijakohteen rakentamiseen siinä missä muutkin materiaalit. Pidämmekin ARAssa erinomaisena asiana, että kolme suurta opiskelija-asumisen ARA-yhteisöä on lähtenyt mukaan tähän kilpailuun”, ARAn kehittämisjohtaja Vesa Ijäs sanoo.
Mukavaa ja helppoa asumista pääkaupunkiseudulla
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS haluaa olla asumisen edelläkävijä: se huomio rakennusalan muutokset, esimerkiksi puurakentamisen nousun. Säätiöllä on lähes 10 000 asuntoa.
Asuntosuunnittelussa on huomioitava monta asiaa: asukkaiden odotukset ja toiveet, asumiskustannukset, yhteistilojen toimivuus sekä talon suunnittelu ja brändäys eri ryhmille.
”HOAS haluaa tarjota päätoimisen opiskelun mahdollistavia asuntoja”, toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo. Pääkaupunkiseudulla 20–30-neliöisen opiskelijayksiön asumiskustannusten pitäisi olla noin 400–550 euroa, ja noin 35–40-neliön kaksion 450–750 euroa. Opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017 yksiöitä suosiva kehitystrendi alkoi näkyä selkeämmin. Suomalaisilla on taipumusta erakkoasumiseen – sosiaalisia ollaan somessa ja kodin ulkopuolella.
Tarhion mukaan HOASin uudistuotannon asunnoista lähes neljä viidesosaa on yksiöitä. Vanhempia kohteita perusparannettaessa hyvällä sijainnilla olevat korjataan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Haasteellisella sijainnilla korjaaminen voi nostaa kohtuuttomasti asumiskuluja eikä huoneistopohjia voida muuttaa kysyntää vastaavaksi, jolloin kohde mieluummin realisoidaan. Uudistuotannolla korvataan myös asuntokannasta poistuvia kohteita.
Yhteistilojen suunnittelussa toimivuus, viihtyisyys, tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus ovat nykypäivää. Jos 70-luvulla tilat sijoitettiin kellarin perimmäiseen nurkkaan, nykyään niiltä halutaan valoa, hyvää sijaintia, tehokkuutta ja viihtyisyyttä.
HOAS haluaa olla asumisen edelläkävijä: se on mukana allianssitoiminnassa ja huomio rakennusalan muutokset, esimerkiksi puurakentamisen nousun – Tapiolaan on tulossa 12-kerroksinen puukerrostalo. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan edullisia opiskelija-asuntoja.
”ARAn tarjoamat avustukset, tuet ja takaukset ovat tärkeitä työllemme tarjota opiskelijoille parempaa asumista”, Matti Tarhio tiivistää.
”Kilpailu avaa opiskelijoille mahdollisuuden tehdä konkreettisia, ennakkoluulottomia ja uusia oivalluksia sisältäviä suunnitelmia. Tärkeätä on ymmärtää vastuu tilaajan ja käyttäjien tarpeiden näkökulmien huomioimisesta sekä kustannusten hallinnasta. Kilpailu tuo puurakentamista paremmin tunnetuksi. Opiskelijat luovat suuntaa tulevaisuuden asumisratkaisuille.”
Matti Tarhio, HOAS
Espoon Tuuliniittyyn on suunnittelussa HOASille 12-kerroksinen puukerrostalo.
Houkuttelevia asuntoja ja palveluja Tampereella
Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS on kuudessakymmenessä vuodessa kasvanut vanhalta Domukselta yli 60 opiskelija-asuntokiinteistöä omistavaksi toimijaksi. Asumaan TOASin asuntoihin mahtuu nykyisin noin neljäsosa tamperelaisista opiskelijoista.
Laitamme rahaa asuntoihin, ei autopaikkoihin on yhteinen tavoitteemme. TOAS on ottanut kolme sähköautoa opiskelijoiden käyttöön. © Inka Kuusimaa
”TOAS haluaa pysyä mukana kehityksessä jatkossakin, mikä vaatii rohkeutta kokeilla, uusia yhteistyön muotoja ja tietysti ymmärrystä asumisesta”, toimitusjohtaja Kirsi Koski sanoo.
Keskiössä on kohtuuhintaisuuden säilyttäminen asuntojen houkuttelevuuden ja palvelujen kanssa. TOASin toimintaa tukee ja kirittää myös se, että Tampereen kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on olla opiskelijaystävällisin kaupunki. Tähän kun lisätään kaupungin linjaus olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, voidaan todeta, että arkkitehtiopiskelijakilpailu on enemmän kuin paikallaan. TOASilla on meneillään kahdeksan kaavakehityshanketta joissa mm. tulevaisuuden energiaratkaisut puhuttavat yhä enemmän. Puurakentamisen ensimmäinen kohde on hienoa ideoida opiskelijoiden kanssa.
Kosken mukaan opiskelijoilta on kysytty tulevaisuuden opiskelija-asumiseen liittyviä asioita monessakin muodossa. Laajin konseptointi työstettiin valtion virastotalon (Hippos) tontin kehittämiseksi keväällä 2017. Tontin asemakaavan muutostyö on nyt meneillään. Opiskelijoiden toiveet ja ajatukset kiteytyivät siihen, että asunnon lisäksi on monta muuta viihtyvyyteen vaikuttavaa tekijää. Yhteisöllisyyden uusille muodoille on kysyntää. On löydettävä ratkaisuja siihen, että samalla kun opiskelija haluaa asua omissa oloissaan, opiskeluun, elämiseen ja harrastuksiin halutaan kivoja tiloja.
”Jakamistalouden arkipäiväistyminen on tulossa, mutta emme vielä tiedä, mitä se vaatii tilaratkaisuilta. Tiedossa kuitenkin on, että opiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia arvoista ja kestävästä rakentamisesta”, Kirsi Koski pohtii. Yhtenä konkreettisena avauksena opiskelijoiden käyttöön on otettu kolme sähköautoa: ensimmäisten kuukausien käyttökokemukset ovat todella positiivisia.
”Opiskelija-asumisen ja puurakentamisen kehittämiseen liittyvään arkkitehtiopiskelijakilpailuun lähdemme innostunein ja avoimin mielin mukaan. Jo nyt uskon, että tämä ei jää tähän vaan jatkoakin seuraa. Puurakentamisen ensimmäinen kohteemme on hienoa ideoida opiskelijoiden kanssa, heillä on tuoreimmat ajatukset. Opiskelijaideakilpailun toteuttaminen yhteisenä eri toimijoiden verkostona antaa mahdollisuuden laajaan ja kauaskantoiseen keskusteluun. Uskon että siten parhaiten löydetään myös aikaa kestävät ratkaisut.”
Kirsi Koski, TOAS
Tavoitteena kestävä opiskelija-asuminen Oulussa
Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS etsii uudiskohteille konsepteja yhdessä opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on rakentaa kestäviä, arkkitehtuurisesti arvostettavia ja elinkaarikustannuksiltaan optimoituja kokonaisuuksia.
PSOAS haluaa rakentaa opiskelijoiden tarpeet täyttäviä asuntoja. Tässä onnistumisessa huomioidaan opiskelijoiden erilaisuus: taloja suunnitellaan tietylle opiskelijasegmentille sopiviksi. Segmentointia voidaan tehdä esimerkiksi elämäntilanteen (lapsiperheet) tai elämäntyylin ja harrastusten pohjalta (liikunta, musiikki, taiteet). Myös oikealla tavalla toteutettu yhteisöllisyys on olennainen osa viihtyisää ja miellyttävää opiskelija-asumista.
”Haluamme tarjota nuorekkaalle asukaskunnalle ikimuistoisia tarinoita opiskelija-asumisesta, jossa
itse asukkailla on merkittävä rooli vaikuttaa hyvän opiskelija-asumisen ja -elämän puitteisiin”, PSOASin toimitusjohtaja Juha Aitamurto sanoo.
Vuoden 2018 aikana PSOAS on rekrytoinut asumisneuvojan ja asukasisännöitsijän. Asumisneuvoja auttaa asukkaita mahdollisesti eteen tulevissa haastavissa elämäntilanteissa. Asukasisännöitsijän tehtävänä on tukea asukastoiminkuntia ja edesauttaa yhteisöllisyyden muodostumista.
Aitamurto kertoo, että energiansäästöön pyrkivät hankkeet ovat osa jokapäiväistä toimintaa. PSOAS-bikes -konseptin toteutuksesta vastaa paikallinen kolmannen sektorin voittoa tavoittelematon yhteisö, joka korjaa vanhoja polkupyöriä opiskelijoille; käytössä on jo noin 60 pyörää.
Asuntokohteita anturoidaan, jotta saadaan tarkempaa tietoa asuntokohtaisista oloista. Lämmityskauden aikana pilotoidaan Leanheat-ratkaisua jo anturoiduissa asuntokohteissa. Uusiutuvan energian tuotantoratkaisujen käyttöön ottaminen on selvittelyssä.
”Puurakentamisen ympäristöystävälliset ja toimivat rakennustavat ja arkkitehtuuriset mahdollisuudet kiinnostavat meitä. Lähellä tuotetut rakennusmateriaalit ja puun edut hyvän sisäilman takaamiseksi ovat myös osatekijöinä siihen, että puurakentaminen on varteen otettava vaihtoehto uudiskohteissamme.”
Juha Aitamurto, PSOAS
Uudessa toimipisteessä Linnanmaan kampusalueelle asukaspalveluun yhdistyy rento hengailu- ja oleskelutila opiskelijoille sekä terveellisiin eväisiin panostava H2O-ravintola. © Juha Aitamurto