Miten kohtuuhintaista asumista voidaan mahdollistaa? Mitä keinoja arkkitehdilla on käytettävissään, kun pyritään edulliseen asumiseen? Tampereen teknillisen yliopiston KARKIT-tutkimushankkeessa selvitetään yhteistyössä ARAn kanssa kohtuuhintaisen asumisen malleja tutkimuksen keinoin.
Asumisen kohtuuhintaisuus on tärkeä aihe. Muun maailman tavoin se koskettaa Suomessakin erityisesti suurimpia kaupunkeja ja muita kasvavia kaupunkiseutuja, jonne muuttoliike pääasiassa kohdistuu. Niissä asuntojen kysyntä on kova, rakentamisen määrä laahaa kysynnän perässä ja markkinahintaisten asuntojen vuokrat ja myyntihinnat ovat varsinkin pienituloisten kannalta usein kohtuuttoman korkeita.
Arkkitehtiopiskelijat ja tutkijat yhteistyössä
Kohtuuhintaisen asumisen rakennuskonseptit KARKIT -hankkeessa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat ja -tutkijat lähtivät selvittämään erilaisia periaatetason ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa edullista asumista. Termivalintamme saattaa hämmästyttää tarkkaa lukijaa: arkkitehdithan yleensä suunnittelevat rakennuksia ja asuntoja, eivät niinkään asumista. Miksi siis tässä puhutaan kohtuuhintaisesta asumisesta eikä kohtuuhintaisista asunnoista tai rakennuksista?
Näkökulmamme kohdistaminen nimenomaan asumiseen on kuitenkin tietoinen ja tarkoituksellinen. Taustalla on ajatus siitä, että halpa rakentaminen ei automaattisesti tuota edullista asumista. Toisaalta halusimme myös mahdollistaa otsikon mukaisen konseptitasoisen ajattelun. Siinä olennaista on se, että suunnittelun kohteena olevaa asiaa lähestytään laaja-alaisesti ja erilaisia päämäärään vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi hallintomuotoja tai vuokrasopimusten erityisehtoja, harkitusti punniten ja luovasti tilasuunnitteluun yhdistäen.
Markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta määrittävät normaalisti asuntojen vuokratason tai niiden myyntihinnan. Rakentamiskustannukset eivät siten suoraan sanele asunnon lopullista myyntihintaa tai vuokraa. Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat asuntoihin samalla tavalla kuin muihinkin hyödykkeisiin. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat. Vähäisen kysynnän ja runsaan tarjonnan tilanteessa hinnat vastaavasti laskevat. Rakentamisen kustannukset ovat siten eri asia kuin asumisen hinta.
"Room-on-demand": tehokkaan kerrostalon kerroskohtaisten yhteistilojen variaatioita ja sisänäkymä. Tekijä: arkkitehtiyö Lotta Häkkänen.
Moni tekijä vaikuttaa asumisen kohtuuhintaisuuteen
Rakennus voidaan toteuttaa edullisesti. Ilman erillisiä toimenpiteitä sen asuntojen myyntihinta tai vuokrataso määräytyy alueen senhetkisen hintatason mukaan. Kovan kysynnän aikana säästöt rakentamisvaiheessa eivät kuitenkaan yleensä hyödytä asukkaita edullisena asumisena vaan rakennuttajaa korkeampana katteena. Kun halutaan taata se, että asumisesta asukkaalle koituvat todelliset kulut pysyvät maltillisina ja myös se, että edulliset rakentamiskustannukset heijastuvat edulliseksi asumiseksi, päädytään käyttämään erilaisia poliittisia ohjauskeinoja.
Niiden tärkeydestä huolimatta valtion ja kuntien tukiin tai muihin asuntopoliittisiin keinoihin emme kuitenkaan tässä tutkimushankkeessa paneutuneet. Sen sijaan keskityimme suurpiirteisellä, eräänlaisia perusperiaatteita luotaavalla tavalla tutkimaan ja osin myös ideoimaan erilaisia periaatteita ja ratkaisuja, joilla asumisesta on mahdollista saada kohtuuhintaista.
"Modular co-housing Valley": U-muotoisia rakennusmassoja CLT-tilaelementeistä. Visualisointi. Tekijä: arkkitehtiyo Linnea Kulppi.
KARKIT-hankkeessa tavoitteenamme on ollut a) selvittää millaisia erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kohtuuhintaista asumista mahdollistavia arkkitehtisuunnittelun konsepteja on viime aikoina käytetty sekä b) tuottaa laaja joukko erilaisia vakioidun tyyppikerrostalon ratkaisumalleja. Tätä varten hankkeessa on ollut kaksi osiota. Varsinaisen tutkimusprojektin lisäksi hankkeeseen on kytkeytynyt myös asuntosuunnittelun ammattikurssi, jolla arkkitehtiopiskelijat paneutuivat aiheeseen ja tekivät asuinkerrostalosuunnitelman harjoitustyönä.
Save – Compensate – Rethink
Loka-joulukuussa 2017 pidettiin maisterivaiheen arkkitehtiopiskelijoille tarkoitettu suunnittelukurssi. Kurssilla haettiin erilaisia ratkaisuja vakioiduksi tyyppikerrostaloksi. Tehtävänannon mukaan talon tuli olla tyypitetty siten, että se pystytään sovittamaan kolmelle erilaiselle tontille Tampereella. Varsinainen rakennussuunnitelma kohdistettiin keskustassa Eteläpuistoon rajautuvalle haastavan muotoiselle tontille. Tämän lisäksi suunniteltu tyyppitalo tuli olla sovitettavissa myös suorakulmaisen umpikorttelin täydennykseksi Tammelaan sekä piste- ja lamellitaloista muodostuvan Lentävänniemen lähiön täydennysrakentamiseen.
"Puzzle box": sivukäytävätyyppinen kerrostalo. Visualisointi. Tekijä: arkkitehtiyö Ville Rajamäki.
Vaativaksi osoittautuneelle kurssille osallistui 87 opiskelijaa. Kohtuuhintaisen asumisen aiheeseen paneutui siten varsin suuri määrä tulevia suunnittelijoita. Noin puolet kurssin opiskelijoista oli Pohjoismaitten ulkopuolelta tulleita vaihto-opiskelijoita tai kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelevia.
KARKIT-hankkeen tutkimusraportti on tätä tekstiä kirjoitettaessa viimeistelyvaiheessa. Se valmistuu loppusyksyllä 2018. Sen pääosiona on erilaisten kohtuuhintaista asumista mahdollistavien ratkaisuperiaatteiden ryhmittely. Raportissa periaatteet ryhmittyvät kolmen iskusanan ympärille. Nämä sanat ovat SAVE, COMPENSATE ja RETHINK.
Save-osio muodostuu yleisesti suunnittelijoille varsin tutuista kustannuksia kurissa pitävistä rakennussuunnittelun perusperiaatteista. Compensate-osio esittelee erilaisia tilaratkaisuihin ja/tai sopimusjärjestelyihin perustuvia periaatteita, jotka joko suoraan kompensoivat tai antavat välillisesti mahdollisuuden alentaa asumisen kustannuksia. Rethink-osiossa esitetään eräitä totunnaisista ratkaisuista poikkeavia näkökulmia edulliseen asumiseen tai kustannuksia säästävään asuntojen toteutukseen. Kaikissa osioissa periaatteita avataan useiden esimerkkikohteiden avulla.
Pohjavariaatioita: "Puzzle box" @Ville Rajamäki
Pohjavariaatioita: "Puzzle box" @Ville Rajamäki
Pohjavariaatioita: "Puzzle box" @Ville Rajamäki
Kokonaisvaltainen ajattelu tarpeen
Mielestäni rakennussuunnittelijan on työtä tehdessään hyvä miettiä asumista pelkkää suunnitteluproblematiikkaa kokonaisvaltaisemmin. Erityisesti silloin, kun pyritään edulliseen asumiseen, tämä on miltei välttämätöntä. Samalla on tietenkin syytä tiedostaa, että osa kohtuuhintaisuutta tuottavista tekijöistä on arkkitehtisuunnitteluun liittyviä ja suunnittelijan ratkaisuista riippuvaisia, mutta edulliseen asumiseen vaikuttaa monia olennaisia tekijöitä, joista useat eivät ole arkkitehdin päätäntävallassa. Taitavakaan suunnittelu ei yksin takaa edullista asumista. Tarvitaan myös onnistunutta asuntopolitiikkaa, sekä valtiolta että yksittäisiltä kaupungeilta.
Kirjoittaja on,TkT, arkkitehti SAFA ja toimii asuntosuunnittelun tutkijatohtori, Tampereen teknillisessä yliopistossa.