Asumisoikeusasuminen yleistyy

Asumisoikeusasuminen (ASO) on Suomessa nuori, mutta vakiintunut asumismuoto, jolla on sekä omistus- että vuokra-asumisen piirteitä.

Ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat 1990-luvun alussa ja vuonna 2017 niiden määrä ylitti 45 000. Asumisoikeusasunnoissa asui vuoden 2016 lopulla 87 000 henkilöä, mikä on 26,7 % enemmän kuin vuonna 2006. Samassa ajassa vuokralaisten lukumäärä on lisääntynyt 7,3 % ja omistusasunnoissa asuvien 2,8 %. Nopeasta kasvusta huolimatta ASO-asukkaiden osuus on vain 1,6 % Suomen asuntoväestöstä.

ASO-asunnoissa asuvan ruokakunnan keskikoko oli 2,05 henkilöä vuonna 2016. Määrä pienenee nopeasti, sillä kymmenen vuotta aikaisemmin lukema oli 2,24 (Tilastokeskus). ASO-asunnot ovat keskikooltaan pienempiä kuin omistusasunnot, mutta selvästi suurempia kuin vuokra-asunnot:

• ASO-asuntojen keskikoko on 67,6 m2,
• ARA-vuokra-asuntojen 57,3 m2 
• markkinaehtoisten vuokra-asuntojen 49,8 m2 (Lähde ARA, Kela 2017).

ASO-asunnot sijaitsevat suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa. Pääkaupunkiseudulla on 44 % Suomen ASO-asunnoista ja Helsingin seudulla yhteensä 54 %. Tampereen seudulla on 12 %, Turun seudulla 9 %, Jyväskylässä 6 % ja Oulussa 4 % Suomen ASO-asunnoista. Valtakunnallisesti toimivat ASO-yritykset omistavat ASO-asunnoista kolme neljäsosaa. Kuntien omistamilla yhtiöillä on yksi neljäsosa ja vajaa prosentti asumisoikeusyhdistyksillä.

Kysyntäongelmia on 1990-luvulla rakennetussa asuntokannassa, jonka sijainti, kunto tai huoneluku eivät vastaa tämän päivän kysyntää, Hannu Ahola kertoo.

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne vuonna 2017

Keskeinen asuntomarkkinatilannetta selittävä tekijä Suomessa on väestönmuutos. Ruokakuntien pieneneminen ja väestön ikääntyminen ovat jatkuneet jo pitkään. Viime vuosina ilmiöksi on noussut kaupungistuminen ja vuokra-asumisen lisääntyminen kasvukeskuksissa. Suurimpien kaupunkien kasvuvauhti on kiihtynyt ja kehyskuntien tasaantunut. Kasvukeskusten ulkopuolella yli 200 kuntaa menettää asukkaitaan joka vuosi, mikä näkyy asuntomarkkinoille tyhjinä asuntoina ja hintojen laskuna.

Miten asumisoikeusasunnot ovat selvinneet väestön- ja asuntomarkkinoiden muutoksista?

”Vaihtelevasti”, ARAn asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola sanoo. ”ARAn asuntomarkkinaselvityksen perusteella ylitarjontaa tai merkittävää ylitarjontaa esiintyy 22 kunnassa. Mitä kalliimmat asuntojen hinnat ja vuokrat, sitä suositumpia asumisoikeusasunnot ovat.”

”ARAn asuntomarkkinakatsauksen perusteella ASO-asunnoille on eniten kysyntää pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Suurista kaupungeista Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden ASO-asuntojen kysyntä on vakaata. Jonkin asteista ylitarjontaa esiintyy väestöään menettävien kuntien lisäksi monessa kasvavassa kunnassa. Tyypillisesti kysyntäongelmia on enemmän 1990-luvulla rakennetussa asuntokannassa, jonka sijainti, kunto tai huoneluku eivät vastaa tämän päivän kysyntää. Näin on käynyt muun muassa Oulussa, jonka ASO-asunnoista lähes joka neljäs on vuokrattuna. Oulun markkinatilanne on kuitenkin hieman parantunut viime vuosina, mutta toisella ”Nokia-paikkakunta” Salolla tilanne on pysynyt heikkona jo pitkään. Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne on erityisen heikko myös Haminassa, Kempeleellä ja Kouvolassa.”

Käyttövastikkeet ja vuokrat suurissa kaupungeissa vuonna 2017.

Kuinka kallista asumisoikeusasuminen on suhteessa muihin asumismuotoihin?

Ahola mukaan vertailu eri asumismuotojen välillä on haasteellista, koska asunnot eroavat toisistaan sijainnin, keskikoon ja rakennusvuoden suhteen. Lisäksi ASO-yhteisöt voivat tasata kohteidensa kustannuksia. Heikompia kohteita ja markkina-alueita on mahdollista kompensoida pienemmillä käyttövastikkeilla, samoin kuin kalliit remonttikustannukset voidaan jakaa useamman kohteen kesken. Vertailtavuutta vaikeuttaa myös 15 % suuruinen asumisoikeusmaksu, josta aiheutuu ASO-asukkaille pääomakuluja.

ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan ASO-käyttövastikkeet ovat keskimäärin yli 15 % markkinavuokria alempia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Muissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa käyttövastikkeet ovat 6,3 %–13,5 % edullisemmat. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ero markkinavuokriin on keskimäärin 10 %. Keskikäyttövastikkeet olivat myös ARA-vuokria edullisempia kaikissa suurissa kaupungeissa Kuopiota lukuun ottamatta.

”Tämän vuoden asuntomarkkinaselvityksessä julkaisimme ensimmäistä kertaa myös  yhteisökohtaisia käyttövastiketietoja”, Hannu Ahola kertoo. Vaikka vertailu ei olekaan täysin tasapuolista, avaa se mielenkiintoisen näkökulman ASO-asuntojen markkina- ja kilpailutilanteeseen niin kunnissa kuin ASO-yhteisöissä.