Kimmo Tiilikainen
Kestävän kaupunkikehityksen -ohjelman tavoitteena on vahvistaa valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja toisaalta hakea voimaa kaupunkien keskinäisestä ja kaupunkien ja ympäröivän maaseudun yhteistyöstä.
Kaupungistuminen on maailmaa muokkaava megatrendi, joka asettaa monia haasteita niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvoinnille. Jo nyt yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja niihin ennustetaan muuttavan 3 miljardia ihmistä lisää seuraavan 40 vuoden aikana. Meneillään on ihmiskunnan historian suurin muuttoliike. Ainoa keino selvitä siitä on hoitaa kaupungistuminen kestävästi.
Maailmanlaajuisesti asiaan on tartuttu YK:n kestävän kaupunkikehityksen tavoitteilla (New Urban Agenda), jotka hyväksyimme yhdessä valtioiden johtajien ja ministerien kesken YK:n Habitat III-konferenssissa viime lokakuussa Ecuadorissa. Myös EU:lle on luotu uusi kaupunkiagenda. Asiasta sovimme kaupunkiasioista vastaavien ministerien kokouksessa Amsterdamissa viime vuoden toukokuussa. Yhteistyökehys sisältää 12 painopistealuetta, jotka liittyvät kaupunkien keskeisiin isoihin haasteisiin, aina kiertotaloudesta kotouttamiseen ja digitaalisesta muutoksesta ilmanlaatuun asti.
Suomessa on paljon osaamista
Suomessakin on tunnistettu kaupungistumisen haasteet ja tarve pohtia, miten nämä tavoitteet ovat sovitettavissa suomalaisiin olosuhteisiin. Hallitus ottikin tästä kopin ja päätti keväällä puolivälitarkastelussaan käynnistää kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman.
Suomessa on jo nyt runsaasti osaamista, josta voimme ammentaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat uuden sukupolven biopolttoaineet, uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämpö, rakennusten energiatehokkuus, jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa, pääkaupunkiseudun Smart & Clean –kasvusopimus ja suurimpien kaupunkien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL). Menestystarina on myös Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) –hanke, jossa yritysten, asiantuntijoiden ja asukkaiden välisen yhteistyön kautta jo 34 kuntaa tavoittelee 80 % leikkausta kasvihuonekaasupäästöihinsä vuoteen 2030 mennessä.
Kestävän kaupunkikehityksen kannalta on maailmanlaajuisesti tunnistettu kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun välisen yhteyden merkitys. Euroopassakin kannustetaan monikeskuksiseen aluekehittämiseen ja entistä enemmän kansalaisten aidon osallistumisen lisäämiseen. Suomalaiset olosuhteet tarjoaisivat luontevan mahdollisuuden uudenlaiseen kaupunki-maaseutu –yhteistyöhön vaikkapa kestävien ruokajärjestelmien, ravinnekiertojen, biotalouden ja ilmasto- ja katastrofikestävyyden näkökulmista.
Hoitamalla oman tonttimme kuntoon voimme osoittaa, että Suomella on tarjota ratkaisuja myös muulle maailmalle. Uskon, että kestävän kaupunkikehityksen saralla voimme ottaa kokoamme suuremman roolin ja olla EU-maiden eturivissä.
Nyt käynnistyvä kestävän kaupunkikehityksen ohjelma vahvistaa valtion ja kaupunkien yhteistyötä ja erityisesti tukee kaupunkien omaa tavoitteellista toimintaa.
Vihreä, älykäs, terveellinen ja sosiaalisesti kestävä
Ohjelmassa haetaan uudentyyppisiä toimintatapoja ja etsitään ratkaisuja isojen systeemisten muutosten ongelmiin. Tarkoitus on työskennellä ihmisläheisesti konkreettisten tilanteiden kautta ja kokeilukulttuuriperiaatteella. Avainsanoja ovat innovatiivisuus, käytännönläheisyys, asiakaslähtöisyys, kumppanuus ja osallisuus.
Ohjelmassa keskitytään neljään teemaan (YM-tiedotteen (27.6.) kuva oheen):
1. Vähähiiliset kaupungit ”green”
2. Älykkäät kaupungit ”smart”
3. Sosiaalisesti kestävät kaupungit ”inclusive”
4. Terveelliset kaupungit ”healthy”
Ohjelman kohderyhmänä ovat maakuntien keskuskaupungit ja niiden yhteistyötahot, kuten kaupunkiseudun muut kunnat ja seutukaupungit, yritykset, yliopistot ja korkeakoulut sekä kansalaisyhteiskunta. Ohjelmassa on keskeistä myös kaupunkien välisen yhteistyön tiivistäminen, kaupunki-maaseutu –vuorovaikutuksen vahvistaminen ja kansainvälisten yhteyksien mahdollisuudet kestävän kaupunkikehittämisen välineinä.
Viisivuotisen ohjelman valmistelua koordinoi ympäristöministeriö. Syksyn aikana tehdään tilannekartoitus siitä, mikä on valittujen teemojen osalta kestävän kaupunkikehityksen nykytila Suomessa ja mihin ohjelman kautta tehtävät toimet erityisesti kannattaisi kohdentaa. Tältä pohjalta täsmennetään ensi vuoden alkupuolella ohjelmaa ja käytännön toimia.
Kaikkea tätä on tarkoitus tehdä avoimesti, vuorovaikutteisesti ja kumppanuushengessä. Haluan samalla kannustaa kaikkia mukaan ohjelmatyöhön ja etsimään luovasti uusia ideoita ja ratkaisutapoja kaupunkiemme kestävyyshaasteisiin!