Hyvällä organisoinnilla parempaa palvelua ja säästöä kunnalle
Pudasjärvellä tehtiin radikaaleja muutoksia mielenterveyskuntoutujien asumiseen. Kuntoutujat muuttivat itsenäiseen asumiseen uusiin asuntoihin, joihin järjestettiin kullekin tarpeenmukainen tuki. Lopputulos uudesta mallista: Tyytyväiset asiakkaat, tyytyväinen henkilöstö ja puolittuneet kulut, joten myös kunta on tyytyväinen!
Pystyykö mielenterveyskuntoutuja muuttamaan palveluasumisesta, laitoshoidosta tai vanhempiensa luota omaan asuntoon riittävän tuen turvin? Onko mielenterveyskuntoutujilla oikeutta ottaa vastuuta omasta elämästään? Mikä estää kokeilemasta muutosta?
Tällaisia kysymyksiä mietimme vuonna 2010 kun kartoitimme Pudasjärven mielenterveyskuntoutujien olemassa olevia asumisratkaisuja ja hajalleen ympäri Pohjois-Suomea sijoitettujen ihmisten elämää.
Pudasjärven mielenterveyskuntoutujia oli sijoitettu palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen sairaalahoitoon Pudasjärven ulkopuolelle useita kymmeniä. Pitkien välimatkojen vuoksi heidän yhteydenpitonsa omaisiin, ystäviin ja entisiin naapureihin oli todella vähäistä. Kunnassa asui myös paljon mielenterveyskuntoutujia omissa kodeissaan ilman riittävää arjen tukea ja usein kaukana kuntakeskuksesta. Kaupungissa oli yksi oma palveluasumisyksikkö, joka tarjosi kodin yhdeksälle kuntoutujalle vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Lyhytaikaisen sairaalahoidon käyttö Oulussa oli myös vilkasta.
Resurssit kuntoon
Palveluasumisyksikön henkilökunnan innoittamana neuvottelimme kaupungin päättäjien kanssa yksikön lopettamisesta ja asukkaiden siirtämisestä omiin vuokra-asuntoihin kaupungin keskustaan entiseen opettajien asuintaloon. Samaan aikaan kartoitimme kaikkien ostopalveluissa olevien asiakkaiden halukkuutta muuttaa takaisin omaan kuntaan, omaan asuntoon riittävän arjen tuen turvin.
Hiljaisena sopimuksena oli, että kun kaksi asiakasta kotiutuu ostopalveluista omaan toimintaan, palkataan yksi työntekijä kentälle lisää. Toiminnassamme oli jo ennestään 4.5 työntekijää entisestä palvelukodista ja lisäksi palkkasimme neljä työntekijää vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Myöhemmin olemme lisänneet henkilöstöä vielä kahdella ohjaajalla, joten resurssi on tällä hetkellä 9.5 ohjaajaa (lähihoitajaa) ja yksi sairaanhoitaja vastaavana. Kaikki ovat nykyisin vakituisessa toimessa.
Vanha opettajien kerrostalo tuli elinkaarensa päähän ja kaupungin vuokratalot päätti rakentaa ARAn tuella mielenterveysasiakkaille 18 uutta hirsistä saunallista rivitaloasuntoa, kukin kooltaan 40m2. Kolme rivitaloa rakennettiin kaupungin keskustaan jokirantaan todella loistavalle paikalle. Samaan yhteyteen rakennettiin 100m2 yhteistila, jossa on tupakeittiö ja olohuone, henkilökunnan toimistot ja sosiaalitilat. Oli siis myös tilat, jossa tavata toisia, lukea päivän lehtiä ja järjestää erilaista yhteistä toimintaa.
Palvelu liikkuu ja vaihtelee asiakkaiden tarpeiden mukaan
Ja mikä muuttui asukkaiden elämässä? Lähes kaikki. Asiakkaiden vastuu omasta elämästä kasvoi, oma vallinnanvapaus lisääntyi, yksityisyys tuli mukaan elämään ja taloudellinen tilanne helpotti, kun enää ei palvelusta peritty maksua, vaan jokainen hoitaa omat kulunsa. Yhteys omaisiin myös lisääntyi, kun välimatka lyheni.
Jokainen asukas on vuokrasuhteessa suoraan vuokranantajaan ja arkeen saa ohjaajan tukea kukin tarpeiden mukaan. Tuen määrä myös vaihtelee sekä asiakkaiden, että asiakkaiden voinnin mukaan. Enää ei asiakkaat muuta palvelun perässä vaan palvelu liikkuu ja vaihtelee asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Asiakkaiden elämänlaatu on noussut valtavasti. ”Syön tänään mitä mieli tekee ja keitän kahvit, silloin kun kahvituttaa”, sanoo Lasse. Näin puolestaan kommentoi Martti: ”Tämä on koti. Lämpöä riittää. Mukava kun on oma sauna, tämä on vapaata asumista. On hyvä asua.”
Henkilöstö määrää lisätty mutta kustannukset ovat puoliutuneet
Asiakkaat saavat arjen tukea omiin koteihin jokainen oman tarpeensa mukaan. Osalle riittää kerran viikossa ja toinen tarvitsee viisi kertaa päivässä. Öisin on käytössä tarvittavat tarkastuskäynnit sovitusti tai tarvittaessa turvapuhelimen kautta. Ohjausta saa kotitöihin, asiointiin, lääkehuoltoon, hakemusten täyttöön yms.
Asiakkaita ohjataan myös verkostoitumaan keskenään ja toimimaan yhdessä esimerkiksi harrastuksissa ja asioinneissa. Suurin osa asiakkaista käy päivittäin työ- tai päivätoiminnassa ja saa näin sisältöä arkeen ja rytmitystä omaan päivään.
Tukiasuminen on todella matalan kynnyksen palvelua eikä leimaa ketään. Oma koti ja arjen tuki tuotettuna yhdessä mielekkään toiminnan kanssa antaa mahdollisuudet yksilölliseen ja omannäköiseen elämään.
Kaupungin kannalta merkittävin säästö on syntynyt siitä, kun ostopalvelut purettiin ja sairaalan käyttö on vähentynyt. Vaikka henkilöstömäärää on lisätty ja asiakasmäärä on lähes kaksinkertaistunut ovat kustannukset puolittuneet. Lisäksi asiakkaiden kotiin saama riittävä arjen tuki on vähentänyt sairaalan käyttöä huomattavan paljon ja ns. turhat käynnit ovat jääneet lähes täysin pois. Nyt työntekijät ovat lähellä auttamassa ja verkostoa ympärillä tukemassa.
Kirjoittaja toimii sosiaalityön suunnittelijana Oulunkaaren kuntayhtymässä.