Tuusulan Rykmentinpuisto on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä uusista asuinalueista, joka rakentuu seuraavan 30 vuoden aikana. Tavoitteena on vetovoimainen ja kestävä uusi asuinalue, jossa käytetään paikallisesti tuotettua, uusiutuvaa energiaa, tuloksena Suomen ensimmäinen nollaenergia-asuinalue.
Rykmentinpuistoon tulee Suomen ensimmäinen nollaenergia-asuinalue. Rakentaminen on jo käynnissä – reilun kolmen vuoden päästä alue tarjoilee elämyksiä noin 200 000 messuvieraalle. Jouni Määttä, Tuomo Sipilä (keskellä) ja Helena Sundström hankkeessa mukana. © Sauvo Jylhä, Keski-Uusimaa
Tuusulan keskustaan, Hyrylän vanhalle kasarmialueelle rakentuu kutsuva koti jopa 15 000 ihmiselle. Vajaan 500 hehtaarin kokoisesta alueesta suunnitellaan raikasta kyläkaupunkia, jossa yhdistyvät elävä kaupunkikeskus ja sen ympärille rakentuvat vehmaat puistokylät.
Rykmentinpuiston tarina alkaa Hyrylän vanhasta varuskunnasta, joka perustettiin vuonna 1874. Vielä vuosina 1957–2006 alueella toimi Helsingin ilmatorjuntarykmentti. Varuskunnan henki näkyy alueella edelleen ja erityisesti punatiiliset kasarmirakennukset tuovat tuulahduksen Rykmentinpuiston väkevästä historiasta. Ei myöskään sovi unohtaa niitä tuhansia varusmiehiä, jotka kaivoivat asepalveluksensa aikana lukuisia poteroita alueen kangasmetsiin. Lukuisat tarinat ja alueen historia jäävät aina elämään, vaikka alueen käyttötarkoitus muuttuukin.
Myös Tuusulanjärven viime vuosisadan alun taiteilijayhteisö sekä boheemin asumisen uudet virtaukset antavat oman leimansa alueelle. – Voisi jopa sanoa, että olo näissä maisemissa on kuin Pekka Halosella aikoinaan, sillä sekä historiallisen kasarmialueen henki että Tuusulan taiteilijoiden kulttuuriperintö ovat yhä vahvasti läsnä tänne rakentuvassa modernissa miljöössä, Rykmentinpuiston ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä kertoo.
Kaikki alueesta kiinnostuneet mukana ideoimassa
Rykmentinpuiston suunnittelu käynnistyi vuonna 2008 kansainvälisellä kutsukilpailulla, ja tuon kilpailun kautta alueen nimeksi valittiin Rykmentinpuisto. Kutsukilpailun jälkeen alueen suunnittelua jatkettiin osayleiskaavalla, joka hyväksyttiin vuonna 2012. – Alueen ensimmäinen asemakaava sai lainvoiman kesällä 2016, ja nyt meillä on täysi tohina päällä alueen keskuksen asemakaavoituksen kanssa, asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä kertoo. – Tavoitteenamme on saada keskuksen kaava hyväksyttyä vuoden 2017 alkupuoliskolla, ja sitä myötä saada alueen rakentamishankkeet eteenpäin, Määttä jatkaa.
Rykmentinpuiston energiavisio on paikallisesti tuotettu, uusiutuvaan energiaan perustuva nollaenergia-ratkaisu, jossa huomioidaan asukkaiden tarpeet, koko elinkaaren kattavat asumisenkustannukset ja uusien innovaatioiden pilotointi.
Rykmentinpuistoa ei suunnitella tynnyrissä, vaan pyrkimyksenä on avoimella vuorovaikutuksella saada kaikki alueesta kiinnostuneet mukaan ideoimaan aluetta. – Uskomme, että näin toimimalla luomme paremmat edellytykset kestävän asuinalueen syntymiselle, Sipilä kertoo. Rykmentinpuisto on myös toiminut alustana lukuisille Tekes-projekteille, joiden avulla on kehitetty muun muassa uudenlaisia pysäköintiratkaisuja sekä pohdittu tulevaisuuden energiaratkaisuja. Yliopistojen kanssa yhteistyö on myös ollut tiivistä ja kurssiyhteistyö on ollut säännöllistä.
Rykmentinpuiston suunnittelu on siis paljon muutakin kuin vain kaavatyötä ja infran suunnittelua. Esimerkiksi energiaratkaisua, palveluita, virkistystä ja taidetta varten tehdään paljon erilaista suunnittelua. Rykmentinpuiston infran projektipäällikkö Helena Sundströmin työajasta suuri osa kuuluukin eri toimintojen yhteen nivomiseen sekä kehitystyöhön, perinteisen infrasuunnittelun lisäksi. – Asukaslähtöisen huippunopean valokuituverkon toteuttaminen on hyvä esimerkki tällaisesta uusia rajapintoja synnyttävästä hankkeesta, Helena Sundström kiteyttää.
Energiaratkaisu on laatuaan ensimmäinen Suomessa
Rykmentinpuisto on myös saanut kunnian toimia vuoden 2020 Asuntomessujen näyttämönä. Taustalla on Tuusulan ja asuntomessujen pitkä yhteinen historia. – Asuntomessujen historian ensimmäisiä valtakunnallisia asuntomessuja vietettiin vuonna 1970 Tuusulan Lahelanrinteessä teemalla oma tupa ─ oma lupa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2000, Tuusulan Nummenkankaan alueella järjestettiin Tuusulan toiset asuntomessut, jotka saavuttivat valtaisan suosion ja alueelle vieraili kuukauden aikana yli 274 000 vierasta. Ympyrä Tuusulan ja Asuntomessujen kanssa sulkeutuu vuoden 2020 kesällä, kun Rykmentinpuistossa vietetään 50-vuotisjuhlamessuja. Messujen teemoina ovat ainakin energia sekä taide.
Energia on ollut yhtenä kantavista teemoista Rykmentinpuistossa alusta asti. Alueen energiavisio on, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Lähtökohtana on paikallisesti tuotettu, uusiutuvaan energiaan perustuva nollaenergiaratkaisu, jossa huomioidaan asukkaiden tarpeet, koko elinkaaren kattavat asumisenkustannukset ja uusien innovaatioiden pilotointi. Tuusulan kumppanina alueen energiahuollon osalta on Keravan Energia, jonka kanssa on perusteilla yhteinen energiayhtiö, joka operoi koko Rykmentinpuiston alueella.
Kestävä energiaratkaisu konkretisoituu asuntomessualueella, josta tavoitellaan nollaenergia-aluetta. Alueella tullaan pilotoimaan vuonna 2020 tiukentuvien energiamääräysten toteuttamista alueellisen tason taseratkaisulla. – Messualueen energiapilotti on laatuaan ensimmäinen Suomessa, ja sitä on myös mahdollista laajentaa koskemaan koko Rykmentinpuiston aluetta. Tuusula on ollut hyvin kehitysmyönteinen kunta, ja tämä energiapilotti on varmasti kunnan yksi suurimmista käyntikorteista tulevaisuudessa, ohjelmapäällikkö Sipilä kertoo.
Aurinkoaita on uudenlainen aurinkokeräinjärjestelämä, josta idea syntyi opiskelijatyönä Aalto-yliopistossa.
Yhteisöllistä energiantuotantoa
Tuomo Sipilän mukaan energiantuotantoon liittyvää ajattelua halutaan vielä pidemmälle, yhteisölliseen suuntaan: – Esimerkiksi maalämpökaivot tai aurinkopaneelit voivat hyvin olla koko korttelin tai vaikkapa taloyhtiön yhteisomistuksessa sen sijaan, että jokainen talo tuottaa vain oman energiansa, hän kertoo. Energiapilotissa kunnan kumppaneina ovat Keravan Energian lisäksi ARA sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Hankkeen suojelijana toimii ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Asuntomessualueen laidalle myös suunniteltu uudenlaista aurinkokeräinjärjestelämää, joka kulkee nimellä Aurinkoaita. Idea aidasta syntyi opiskelijatyönä Aalto-yliopiston kurssilla ja parasta aikaa neuvottelut aidan toteuttamisesta ovat jo käynnissä alan toimijoiden kanssa. – Aurinkoaita on hieno, konkreettinen esimerkki siitä kuinka hedelmällistä yhteistyö tutkimuslaitosta ja korkeakoulujen kanssa voi olla, Sipilä kertoo.
Tuusulan kunnalle Rykmentinpuisto on suuri mahdollisuus, mutta samalla myös haaste. Alueen mittakaava suhteessa muuhun kuntaan suuri, ja juuri sen takia alueen toteutusta on alusta asti pohdittu myös eurot mielessä. – Olemme laatineet taloudellisia selvityksiä sekä laskelmia alueen toteutuksesta, Sipilä kertoo. Selvitysten mukaan hanke on kunnalle taloudellisessa mielessä kannattava, mutta pitkän aikajänteen ja etupainotteisten investointien vuoksi alueen toteuttamista vaihtoehtoisilla rahoitus- ja toteutusmalleilla on haarukoitu.
– Rykmentinpuisto on kunnalle suuri mahdollisuus ja uskomme, että meille on käsissämme mahdollisuudet toteuttaa vetovoimainen ja kestävä uusi asuinalue, Sipilä kiteyttää. – Asunto, Lepo. Kaupunki ja Keto, kuten Rykmentinpuiston slogan kuuluu.