Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin asukkaiden osallisuutta ja toimijoiden välistä yhteistyötä Espoon keskuksen kehittämisessä osallistavan toimintatutkimuksen keinoin.
Hankkeessa toteutettiin osallistava toimintatutkimus Espoon keskuksen alueella. Tilannekartoituksessa haastateltiin alueen 32 asukasta ja 64 toimijaa lumipallo-otannalla.
Hankkeen interventioina olivat asukaspajat keväällä 2014 ja yhteisöpajat keväällä 2015. Neljään asukaspajaan osallistui yhteensä 36 asukasta ja viiteen yhteisöpajaan 49 asukasta ja toimijaa. Asukaspajoissa kokeiltiin luovia tiimityön menetelmiä asukaslähtöisen innovaatioprosessin ja yhteistyön tukemisessa. Yhteisöpajoissa kokeiltiin muutoslaboratoriotyöskentelyn soveltuvuutta asuinalueiden kehittämiseen. Työskentelyn tuloksena käynnistettiin neljä kokeilua uusien yhteistyömallien luomiseksi alueellisessa kehittämisessä:
- poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä
- käyttäjälähtöinen asukastalon suunnittelu
- monikulttuurinen ruokajuhlatapahtuma
- kauppakeskuksen torialueen kansalaiskäyttö.
Asukaspajoissa merkittäviä aloitteita asuinalueiden kehittämiseen
Asukaspajakokeilu osoitti että verkostoituneet asukkaat pystyvät ohjattuna tuottamaan merkittäviä aloitteita asuinalueensa kehittämiseen. Hankkeen pääkokeilu oli asukkaille ja toimijoille suunnattu yhteisöpajatyöskentely, joka arvion mukaan tuki hyvin alueellista verkostoitumista ja varhaista innovaatioprosessia. Yhteisöpaja sopii hyvin alueellisten sosiaalisten innovaatioiden yhteiskehittämisen välineeksi. Yhteisöpajojen kokeiluista monikulttuurinen ruokajuhla vakiinnutettiin Espoo with Food ravintolapäivätapahtumaksi sekä poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä osaksi Osallistuva Espoo -ohjelmaa. Yhteisöpajojen yhteydessä järjestettiin myös alueen asukastiloihin kolme tilakävelyä, mikä osoittautui erinomaiseksi tiedonhankintamenetelmäksi.
Hanke tuotti käytännön tietoa asukkaiden ja alueen toimijoiden
- osallistamisesta
- teoreettisia malleja asukasosallisuudesta
- varhaisesta innovaatioprosessista
- alueellisesta yhteistyöstä.
Hankkeen toimintaa on pyritty jäsentämään erityisesti Living Lab -viitekehyksestä käsin. Espoon keskus voidaan nähdä lupaavana Urban Living Lab-ympäristönä, jossa kaupungin eri hallintokunnat, yhteisöt, asukkaat ja tutkimuslaitokset tekevät aktiivista yhteistyötä monisärmäisesssä kaupunkikeskuksessa, jolla on paljon kehittymispotentiaalia.
Asukkaat tarvitsevat tukea verkostoitumisessa
Asukkaiden osallisuus asuinalueiden kehittämisessä vaihtelee naapuriavusta laajaan kansalaisvaikuttamiseen. Asukkailla on monenlaisia vaikuttamispyrkimyksiä ja usein samansuuntaisia kehittämisintressejä. He kuitenkin tarvitsevat tukea keskinäisessä verkostoitumisessa, paikallisen tiedon jalostamisessa ja vaikuttamiskanavien löytämisessä.
Alueella voi olla paljon sen kehittämiseen pyrkiviä henkilöitä, hallintokuntia ja yhteisöjä, mutta keskeinen haaste on koordinaation ja yhteistyön puute, joka estää monipuolisen tavoitteen asettelun. Alhaalta ylöspäin suuntautuva kehittämisprosessi on menestyksellinen silloin, kun siinä on mukana käytännön kokeilujen kannalta oleelliset toimijat. Kehittämisprosessin ohjaamisessa on tärkeä varata riittävästi aikaa tutustumiselle ja verkostoitumiselle, nykyisten ongelmien ja ristiriitojen analyysille, yhteisten tavoitteiden tutkimiselle ja kokeilevalle innovoinnille. Pienimuotoinen tekeminen lähiyhteisössä voi toimia ponnahduslautana laajemmalle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Keskeinen haaste on ruohonjuuritasolta käynnistyvän aktivismin kytkeminen keskistettyyn kaupunginsuunnittelu- ja päätöksentekoprosessiin.
Toteuttaja
Laurea-ammattikorkeakoulu
Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin
Espoon kaupungin kehittämisohjelma
Hankkeessa tuotettu materiaali
Välittävät valittavat verkostot -nettisivu
VVV-hanke Youtubessa
Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot
Juujärvi, Soile (2014).
Osallisuudesta toimijuuteen Espoon keskuksessa. Eetvartti 3/2014, 13–17. Espoon kaupunki, Espoo.
Juujärvi, Soile (2015) Yhteisöpajakokeilu asuinalueen kehittämisessä. Eetvartti 4/2015, 16–19. Espoon kaupunki, Espoo.
Juujärvi, Soile (2016). Välittämisestä vaikuttamiseen Espoon keskuksessa. Teoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (toim.) Tutkitusti parempi lähiö Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, 97–106. Helsinki: ARA
Juujärvi, Soile & Lund, Virpi (2015). Participatory Action Research as a practice of empowerment in deprived communities. Association for Moral Education 41st Conference Proceedings. Santos, Brasil
Juujärvi, Soile & Lund, Virpi (2016). Enhancing Early Innovation in an Urban Living Lab: Lessons from Espoo, Finland. Technology Innovation Management Review, 6(1): 17–26.
Lund, Virpi & Juujärvi, Soile. Asukaspajat osallistumisen edistämisen välineenä Espoon keskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelu.
Lund, Virpi & Juujärvi, Soile (2015). Change Laboratory as a method of innovation management in an Urban Living Lab. ENoLL Research Day Conference Proceedings 2015, 68–78. European Network of Living Labs, Istanbul.
Salin, Ossi & Pesso, Kaija. Analytic Exercises - Situational Analysis at Social Network Research. Studies in Symbolic Interactionism
Salin, Ossi & Pesso, Kaija. Open minds, open spaces. Space and culture.
Salin, Ossi & Pesso, Kaija (2015b). Verkostoyhteistyön muotoutuminen julkisen ja kolmannen sektorin välillä Espoon keskuksen kehittämisessä. Teoksessa Marjukka Virkajärvi (toim.): Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 6/2015, 91–98. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto.