TTY: Asuntokantaa voi kehittää vastaamaan paremmin ikäihmisten ja perheiden tarpeisiin
TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen MuutosMallit-hankkeessa tutkittiin 1960-80-lukujen kerrostaloasuntokantaa ja sen muutospotentiaalia. Tulokset osoittavat, että vanhat kerrostalot voivat helposti mukautua nykyasumisen tarpeisiin.
Asuntokanta lähiöissä pienasuntopainotteista
Hankkeessa tutkittiin ensin, minkä kokoisia asuntoja ja millaisia pohjaratkaisuja lähiöissä on tällä hetkellä. Kävi ilmi, että vain 10:een perustyyppiin pohjautuvat 18 pohjaratkaisua kattavat 80% kaikista lähiöiden asunnoista, ja että asuntokanta on pienasuntopainotteista.
Ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi tutkittiin edelleen kuuden kaikkein yleisimmän asuntotyypin esteettömyysongelmia ja kehitettiin niihin parannusmalleja, jotka sisältävät kustannus- ja työmäärältään eritasoisia toimenpiteitä. Asuntokannan pienasuntopainotteisuuden todettiin vaikuttavan alueiden eriytymiseen asukkaiden iän ja perhetyypin mukaan eli selittävän ikäihmisten suurta ja perheiden pientä määrää lähiöissä. Näin ollen selvitettiin yleisimmät lähiökerrostaloissa esiintyvät kerrospohjat (asuntoyhdistelmät) ja tutkittiin mahdollisuuksia yhdistää pienemmistä asunnoista suurempia sekä tuoda asuntoihin perheiden arvostamia pientalomaisia piirteitä, kuten omia pihoja, kattoterasseja ja useampikerroksisia tiloja.
Malleja muutossuunnitteluun
Hanke edustaa lähiöiden asuntokantaan liittyvää perustutkimusta, jonka tuottamalle tietopohjalle kehittämistoimenpiteitä voidaan kunnissa ja taloyhtiöissä rakentaa. Hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa lähiökerrostalokannan asuntojen tyypilliset pohjaratkaisut, joiden toistuvuutta esimerkiksi rakennusyhtiöt voisivat hyödyntää entistä edullisempien, massaräätälöitävien, linjasaneeraukseen integroitavien "korjaustuotteiden" luomisessa. Hankkeessa luotiin malleja kerrostalojen ja kerrostaloasuntojen muutossuunnitteluun, jolla voidaan edistää ikäihmisten esteetöntä asumista sekä sosiaalisesti ja toiminnallisesti entistä sekoittuneempaa asumista. Näitä malleja voivat hyödyntää kunnat, rakennusliikkeet, ammattimaiset kiinteistöomistajat, taloyhtiöt sekä itse asukkaat. Hankkeen tulokset tukevat Asuinalueohjelman kuntien tavoitteita madaltamalla kynnystä ryhtyä suunnitteluun ja toteutukseen lähiöalueiden asuntokannan ominaisuuksille valmiiksi räätälöityjen asuntojen muutossuunnittelun mallien avulla.
Lähiöasuntojen pohjaratkaisujen toistuvuus yllätti
Arjesta tuttujen mutta tutkimuksessa tosiasiallisesti selvittämättömien asioiden tutkiminen voi tuottaa yllättäviä ja hedelmällisiä tuloksia, vaikka jotkut tahot pitäisivätkin aluksi tutkimusta triviaalina. Meidän tapauksessamme nuo ”itsestäänselvyydet” olivat lähiöasuntojen pohjaratkaisuja, joiden toistuvuus lienee kuitenkin yllättänyt kaikki, sillä tutkimuksen julkaisemisen jälkeen tulosten hyödyllisyyttä ei olekaan enää yritetty kiistää. Vaikka suuren aineiston kokoaminen oli työlästä, vaiva palkittiin tulosten luotettavuudessa.
Toteuttaja
Tampereen Teknillinen Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä
Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin
LähiöOppi-hankkeen sisarhanke, keskusteluja myös Oma Tesoma -hankkeen kanssa
Hankkeessa tuotettu materiaali
Kaasalainen, Tapio. Ikääntyvät asukkaat ja asunnot - Vaiheittaiset esteettömyysparannukset lähiökerrostaloissa.
Achrén, Hanna. Asunnon julkinen huone – Joustavuutta lähiöasumiseen.
Kaasalainen, Tapio & Huuhka, Satu. Homogenous homes of Finland: ‘standard’ flats in non-standardized blocks.
Kaasalainen, Tapio & Huuhka, Satu. Accessibility improvement models for typical flats: mass-customizable design for individual circumstances.
Ladattavia kuvituskuvia selite- ja tekijätietoineen dropboxissa.