Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden kehittämiseen

Bykälät-Byrokraatin ylimmäiset käskyt ja älät. Oppimateriaali asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä innovoinnista.

Bykälät
 

LUT Lahdessa tehdyn oppimateriaalin tavoitteena on herättää asuinalueiden kehittäjät ja asukkaat pohtimaan, miten asuinalueiden uudistumiseen tähtäävät innovaatioprosessit voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Bykälät soveltuu myös koulutus- ja valmennusmateriaaliksi. Bykälät-oppimateriaali löytyy myös verkosta.

Taidelähtöinen työkalu

Oppimateriaalia on luotu osallistavassa yhteistyössä asuinalueiden kehittämistyössä toimivien virkamiesten, tutkijoiden ja asuinalueiden asukkaiden kanssa. Tiedon hankinnan menetelminä on käytetty muun muassa teemahaastatteluja. Lisäksi asuinalueiden kehittäjille järjestettiin teatterisessio, jossa soveltavan teatterin näyttelijät avasivat sosiaalisesti kestävän innovoinnin teemoja. Hankkeessa saadut tutkimustulokset on muunnettu muun muassa videoiden, teatterillisten kohtausten ja kuunnelmien muotoon.

Työkalu on tarkoitettu asuinalueiden kehittämisessä mukana olevien toimijoiden avuksi hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. ”Väistele asukasta” sekä ”Piiloudu ja siiloudu” ovat tutkimusperustaisen Bykälät -oppimateriaalin kehotuksia. Oppimateriaalissa hyödynnetään multimediaa, helppoa lähestyttävyyttä, huumoria ja provokaatiotakin. Tavoitteena on tehdä kehittämistyön problematiikkaa näkyväksi ja saada oppimateriaalin käyttäjä reagoimaan ja reflektoimaan totuttuja tekemisen tapoja, ja sitä kautta kehittämään ja muuttamaan toimintaa. Asuinalueiden kehittämisen oppimateriaalia ei ole aikaisemmin koottu sosiaalisesti kestävän innovoinnin näkökulmasta eikä varsinkaan esitetty samankaltaisessa taidelähtöisessä ja innovatiivisessa muodossa.

Tutkimuslöydös

Innovoinnin ja innovaatioprosessien sosiaalinen kestävyys asuinalueiden uudistamisessa rakentuu seitsemästä elementistä: (1) innovoinnin avoimuus ja vuorovaikutuksellisuus, (2) innovoinnin asukas- ja käyttäjälähtöisyys, (3) kehittämistyön strategia- ja tarvelähtöisyys, (4) uudistamistyön läpinäkyvyys ja tiedottaminen, (5) innovoinnin ”tuottavuus” eli mm. oppiminen, (6) kehittämistyön vaikutusten arviointi ja (7) uudistusten vaikuttavuuden arviointi.

Avoimuuden ja luottamuksen rooli kehittäjän ja asukkaiden välillä on olennainen ja merkittävä sosiaalisesti kestävää kehittämistä tukeva tekijä. Kehittämistoimintaa tehdään omilla kasvoilla, menemällä ihmisten pariin ja toimimalla siltana asukkaiden ja kaupungin välillä. Asuinympäristöjen kehittämistoiminta saattaa siten personoitua kehittäjään henkilönä. Tällöin kehittäjän voi nähdä tekevän työtään kokonaisvaltaisena inhimillisenä olentona, jolloin tärkeä osa ammattiosaamista on myös sosio-emotionaalinen osaaminen tehtävän hallitsemisen rinnalla. Kehittämistyössä tarvittavaksi osaamiseksi voidaan laskea esimerkiksi samaistumisen, kuuntelemisen ja empatian kyvyt. Aidosti asukasta kuulevassa kehittämistyössä tärkeään rooliin astuu myös kehittäjän epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokyky. Ennalta ei voi täysin määritellä kehittämistyön suuntaa tai tuloksia, mikäli työtä tehdään asukasta osallistaen ja kuunnellen.

Sosiaalisesti kestävää innovointia voi edistää erilaisilla osallistamista tukevilla menetelmillä. Menetelmäosaamisen kehittämiseen vaihtoehtoja ovat muun muassa kehittäjän oman ainutlaatuisen menetelmäosaamisen kehittäminen omien intressien pohjalta, ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen tai moniammatillisen kehittämistyönkuvan luominen. Kehittämistyössä on mahdollista toimia paitsi työn tekijänä, myös oman osaamisensa ylimmäisenä kehittäjänä. Omasta työroolista, osaamisesta sekä omista vahvuuksista ja voimavaroista tietoiseksi tuleminen voi auttaa luomaan omat, juuri itselle toimivat asukkaiden kohtaamisen menetelmät.

Ulkopuoliseen menetelmäosaajaan turvautuminen on useimmiten hyvä tehdä tavoitteen ja sisällön ehdoilla:

  • Mitä on tarkoitus saada aikaan?
  • Mitä halutaan saavuttaa ja miksi?
  • Millainen menetelmä voisi auttaa tavoitteen saavuttamisessa?

Toimivaksi malliksi on havaittu myös jonkin muun alan ammattilaisen rekrytoiminen kehittäjän toimeen: muilta ammattialoilta voi totuttuun toimintaan tulla uudenlaisia ja ennen kokeilemattomia toimintatapoja, tuoreita näkökulmia tai rohkeaa kysymistä vakiintuneista tekemisen tavoista.

Moniammatillinen kehittämistyö edistää sosiaalisesti kestävää innovointia muun muassa tekemällä näkyväksi eri kysymistapojen vaikutuksen asukkaiden vastauksiin ja osallistumishalukkuuteen tai tuomalla mukaan työhön useanlaisia tapoja kohdata asukkaita.

Huomio hanketoiminnasta

Hanketta toteutettaessa esiin nousi useiden hanketoimijoiden kokemus ”pyörän keksimisestä uudelleen”. Hankkeiden välistä vuorovaikutusta on lisättävä monin keinoin, jotta päällekkäisten toimintojen sijaan kehittämistyö olisi tarkoituksenmukaista ja kestävää. 

Toteuttaja
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti

Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin
Hankkeessa on kerätty tutkimusmateriaalia kymmenestä hankkeesta. Oppimateriaalin sisällöntuotannossa korostuu erityisesti yhteistyö: , Lappeenrannan , Kaikkien Pori, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden Asuinalue lapsiperheiden kokemana hankkeiden sekä Turun yliopiston Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhankkeen kanssa.

Hankkeessa tuotettu materiaali

Bykälät ­– Byrokraatin ylimmäiset käskyt ja älät
Lähiöiden sosiaalisesti kestävä uudistaminen

1. Asukkaat kehittäjinä antavat vinkkejä kehittämiseen
2. Virkamies nallepuvussa Lahdessa
3. Virkamiehen nuorallatanssi Lappeenrannassa
4. Virkamies kansainvälisenä agenttina Porissa
 

Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot

Martikainen S-J., Parjanen, S., Hyypiä M. & Hennala, L., Designing a process to enable a sense of community - Playback theatre method supporting socially sustainable development.

Participatory Innovation Conference 2015, The Hague, The Netherlands. In Valkenburg, R., Dekkers, C. and Sluijs, J. (eds.) Proceedings of the 4th Participatory Innovation Conference 2015. 18 - 20 May 2015.

Parjanen, S., Hennala, L., Hyypiä, M. & Martikainen, S-J. Sosiaalisesti kestävä innovointi – Asuinalueiden kehittäjien näkemyksiä asukkaiden osallistamisesta.

Julkaistu 2.12.2016 klo 7.41, päivitetty 5.12.2016 klo 10.01