Uutinen 2.11.2016 klo 12.57
Yhdyskuntien uudistamisen edelläkävijöitä ja sopeuttajia kuultiin kaksipäiväisessä seminaarissa, joka veti jälleen sankan joukon, noin 200 osallistujia, tällä kertaa Silja Serenadelle. Valtiolta toivottiin uusia avauksia muuttotappioalueille.
Tilaisuuden viritti heti alussa oikealle aaltopituudelle ministeri Kimmo Tiilikainen. ”Yhdyskuntien uudistamisessa on kysymys ihmisten tarpeisiin vastaamisesta”, hän kiteytti teemaa.
Ministeri Kimmo Tiilikainen haastoi seminaariväkeä pohtimaan, mitä tehdä niille kiinteistöille, joille ei riitä kysyntää.
Hallituksen asuntopolitiikan ydin on ollut: lisätään ja vapautetaan. ”Määrärahoja on lisätty, jotta puheet muuttuisivat teoiksi”, Kimmo Tiilikainen sanoi. ”Tämä on käytännössä tarkoittanut mm. seuraavia toimia: MAL-sopimukset, uusi 10 vuoden korkotuki, infrahankkeet sekä täydennysrakentamisen vauhdittaminen, sinne, missä on tarvetta. Lisäksi kaavoitusta on sujuvoitettu, käyttötarkoituksen muutoksia helpotettu sekä uudistettu maankäyttö- ja rakennuslakia.”
Yhdyskuntien uudistamisen haasteet näyttäytyvät hyvin erilaisina eri puolilla Suomea: etelässä pulana etenkin kohtuuhintaisista asunnoista, maakunnissa monin paikoin tyhjinä asuntoina, mutta sielläkin tarvetta olisi myös hyvillä paikoilla sijaitseville uusille asunnoille.
Uusia avauksia kaivataan
Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja siitä, miten muuttuviin olosuhteisiin on sopeuduttu vastaamalla rohkeasti nykypäivän vaatimuksiin ja muutettu asuntokantaa kysyntää vastaavaksi. Monet ovat käyttäneet työkaluna ARAn lanseeraamaa salkutusmallia. Esimerkkejä kuultiin Kemistä, Puolangalta, Lieksasta, Paltamosta ja Lapualta.
Myös ministeri Tiilikainen otti esille vähänevän väestön alueiden ongelmat. Hän haastoi seminaariväen vakavasti pohtimaan, mitä liian vähälle käytölle jääneille kiinteistöille pitäisi tehdä. Tavoite nostaa purkamisavustus 70 %:iin oli monelle osallistujalle mieluisa uutinen. Toiveita valtion suuntaan esitettiin seminaarissa ja palautteissa, toivottiin mm. että valtio löysäisi säännöksiä muuttotappioalueilla ja esittäisi myös uusia avauksia ongelmien hallintaan, koska vanhat koettiin tehottomiksi.
Sopeuttamisen monet keinot
Kunta-asuntojen (KAS) toimitusjohtaja Jarmo Kuosa kertoi toimista, jolla vaikeuksissa ollut yhtiö on nostettu muutamassa vuodessa pinnalle. ”Jos valoa ei ole näköpiirissä, pitää luopua ajoissa asunnoista, joille ei ole kysyntää. Turha jäädä odottelemaan ihmettä”, hän totesi. KAS sai realisoitua kiinteistöt, joille ei ollut kysyntää. Korjauksia on tehty harkiten. Yhtään kohdetta ole purettu. Uudistuotantoa luodaan alueille, joilla on kysyntää.
Jarmo Vacklin kertoi toimista, joilla Lieksassa kunnan vuokratalojen käyttöaste on saatu 95%:iin.
Pohjois-Karjalassa, Lieksassa, on kunnan vuokrataloyhtiö ollut aktiivinen. ”Joitakin taloja on purettu, yksi kerrostalo myyty ja lainoja on konvertoitu. Käyttöaste on noin 95 prosenttia”, kertoi Pieliskodit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Vacklin.
Myös Pohjanmaalla, Lapualla on tehty monenlaisia toimia vuokrataloyhtiön tilanteen kohentamiseksi: taloja on myyty, tyhjillään olleita isompia asuntoja on saatu vuokrattua esim. ryhmäperhepäiväkodille ja työporukoille. Hyvillä paikoilla sijaitseviin taloihin on tehty peruskorjauksia, mm. asennettu hissejä. Käyttötarkoituksen muutoksella on saatu vuokrakohteesta asuntoja erityisryhmille, ja niiden korjaukseen käytettiin ARAn erityisryhmien investointiavustusta. Kolme taloa on saanut purkutuomion. Käyttöaste on saatu 80-90 prosenttiin.
Lainojen konvertointi on yksi keino, jolla vuokrataloyhtiö voi kohentaa talouttaan. Lyhennysohjelmaltaan takapainotteiset valtionlainat on korvattu joko Kuntarahoituksen tai pankin lainalla, jolloin lainan hoitaminen on kunnan takauksella jatkossa helpompaa. Myös korkotaso on saatu kohtuullisemmaksi. Näin myös Lapualla.
Edelläkävijänä yhdyskuntarakentamisessa
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnissa, kilpaillaan asukkaista. Haasteena on, mikä houkuttelisi uutta väkeä muuttamaan kuntaan – eikä esimerkiksi naapuriin. Iihmisten kaipaamia kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan jokaisessa kunnassa. Puheenvuorot kuultiin Järvenpäästä ja Tuusulasta.
Tuusula on ryhtynyt rohkeasti edelläkävijäksi tulevaisuuden yhdyskuntarakentamisessa yhteistyössä Asuntomessujen ja Keravan Energian kanssa. Ihmisille tarjotaan houkuttelevaa tulevaisuuden asuinaluetta, joka rakentuu vanhalle kasarmialueelle kunnan keskustassa. Tyylikkäälle Rykmentinpuiston alueelle rakennetaan alueellinen energiaratkaisu lähes nollaenergiatavoittein. Tämä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”Alueelle suunnitellaan kaksisuuntaista matalalämpöverkkoa, joka yhdistettynä paikallisesti tuotettuihin energiaratkaisuihin, mm. maa- ja aurinkolämpö, mahdollistaa alueellisen, kestävän energiaratkaisun”, Tuomo Sipilä Tuusulan kunnasta kertoi.
Tuusula on edellläkävijä tulevaisuuden yhdyskuntarakentamisessa kun Rykmentinpuistoon nousee Suomen ensimmäinen nollaenergiatasoinen asuinalue, kertoi Tuomo SIpilä.
Etenkin nuorempi sukupolvi arvostaa ja haluaa kestävää kehitystä myös asumisessa. Se voi olla tärkeä vetovoimatekijä kunnalle. ”Mutta siitä ei olla valmiita maksamaan ylimääräistä, asuntojen kohtuuhintaisuus on tärkeää”, hankkeen projektipäällikkö Tuomo Sipilä sanoi.