Asuntomarkkinakatsaus 1/2016 painopiste on kuntien vuokra-asuntomarkkinoiden selvittämisessä koko maan, pääkaupunkiseudun ja maakuntien keskuskaupunkien osalta. Kuntien vuokramarkkinoiden tilannetta arvioidaan eri mittareista koostuvan ARA-indeksin avulla.
Katsaus kokonaisuudessaan luettavissa sivun oikeassa reunassa ja sivun alla.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokrien nousu voimakkainta
Vuonna 2015 pääkaupunkiseudun vuokrat nousivat 4 %, vuotta aiemmin nousua oli peräti 5,2 %. Keskimäärin vapaarahoitteinen vuokra-asunto pääkaupunkiseudulla maksoi 17,5 euroa neliöltä. Kalleinta Helsingissä uusissa yksiöiden vuokrasopimuksissa keskivuokra oli lähes 25 euroa neliöltä.
Pääkaupunkiseudulla ARA-vuokrat olivat keskimäärin 12,0 euroa neliöltä, mikä on 2,9 % edellisvuotta enemmän. Helsingissä vapaarahoitteisten hintaero ARA-vuokriin ylitti ensimmäistä kertaa 50 %, Espoossa eroa oli 25 %. Muissa suurissa kaupungeissa (yli 100 000 asukasta) vapaarahoitteiset olivat 10–20 % kalliimpia kuin ARA-vuokrat. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kalleinta oli Tampereella, jossa ARA-vuokrat oli 11,9 euroa neliöltä ja vapaarahoitteiset 13,6 euroa neliöltä.
Helsingissä ja Vantaalla ARA-asunnon saaminen on vaikeinta
Vuonna 2015 kireä tai melko kireä markkinatilanne vallitsi 14 kunnassa, joissa asui yli 1,7 miljoonaa asukasta. Kireimmät markkinat olivat pääkaupunkiseudun kunnissa, erityisesti Helsingissä. Myös Tampereella, Kuopiossa ja useissa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ARA-asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjonnan. Tasapainoiset vuokramarkkinat olivat mm. Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa.
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on rakennettu aiempaa enemmän viime vuosina. Tampereella, Kuopiossa ja Lahdessa vapaarahoitteisen tarjonnan lisääntyminen on tasapainottanut vuokramarkkinoita.
ARA-asuntojen lievää ylitarjontaa esiintyi 94 kunnassa, mm. Oulussa, Lappeenrannassa ja Vaasassa. Ylitarjontaa oli 141 kunnassa. Niiden väestö väheni keskimäärin 1,1 % edellisvuodesta.
Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi
Kasvukeskusten ulkopuolella ARA-asuntojen markkinat hiljenevät olennaisesti. Vuoden 2015 lopulla vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokra-asuntoja oli koko maassa noin 7 600.
Vähiten tyhjiä ARA-asuntoja oli Uudellamaalla (0,2 %) ja eniten Lapissa (9,2 %). Tyhjiä ARA-asuntoja olisi ollut tuhat enemmän vuonna 2015, jollei niitä olisi hyödynnetty turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saaneiden kiintiöpakolaisten asuntoina.
Osa väestöltään vähenevistä kunnista on onnistunut sopeuttamaan asuntokantansa kysyntää vastaavaksi, minkä johdosta niiden ARA-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet hyvällä tasolla.
ARA-asuntojen ylitarjonta kasvoi väestötappiokunnissa
Kasvukeskusten ulkopuolella ARA-asuntojen markkinatilanne on haastava. Vuokraamista vaikeuttaa ARA-talojen huono kunto, asuntojen suuri keskikoko kysyntään nähden ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen edullisuus ARA-vuokriin verrattuna.
Vuonna 2015 tyhjiä ARA-vuokra-asuntoja oli koko maassa noin 7 600. Niistä 56 % oli ollut tyhjänä vähintään 6 kuukautta. Eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Kemissä (410), Rovaniemellä (252) ja Savonlinnassa (224). Vähiten tyhjiä oli Uudellamaalla (0,2 %) ja eniten Lapissa (9,2 %). Tyhjien ARA-asuntojen osuus koko maan tasolla osalta oli 2 %.
Tyhjiä ARA-asuntoja olisi ollut tuhat enemmän vuonna 2015, jollei niitä olisi hyödynnetty turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saaneiden kiintiöpakolaisten asuntoina.
Maahanmuutto lisää ARA-asuntojen kysyntää
Vuokra-asuntojen tarve kasvaa vuoden 2016 aikana, kun oleskelulupapäätökset astuvat voimaan. Väestöltään vähenevien kuntien tyhjiä ARA-asuntoja voidaan hyödyntää turvapaikanhakijoiden asuttamisessa, mutta ne eivät ole pysyvä ratkaisu ongelman ratkaisemiseen. Maahanmuuttajat hakeutuvat kantaväestön tapaan kohti työpaikkoja, palveluita ja sukulaisia, mikä lisää pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten vuokra-asuntojen kysyntää.
ARA-indeksi kunnittain vuonna 2015.