Uutinen 26.1.2016 klo 14.39
Kestävän kaupungistumisen teema veti paukkupakkasista huolimatta noin 500 asumisen ammattilaista viettämään perinteistä ARA-päivää Helsinkiin. Millainen on Suomi vuonna 2030? Mistä elementeistä rakentuu kestävä kaupunkirakenne? Ja millainen on tulevaisuuden kaupunkilaisen asumisen arki? Näitä pohdittiin päivän alustuksissa.
Asumisesta vastaava ministeri, Kimmo Tiilikainen, toi tilaisuuteen asumisen ja rakentamisen ajankohtaiset terveiset valtiovallalta.
Uusia asuntoja MAL-sopimuksilla ja uudella korkotuella
Kasvukeskusten jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista on edelleen ajankohtainen. Se oli sitä jo ennen pakolaistulvaa, mutta tilanne kärjistyy edelleen.
Toimivia valtion tukemia järjestelmiä tarvitaan edelleen, vanhoja on kehitettävä ja luotava myös uusia.
Ministeri Tiilikaisen mukaan MAL-sopimuksilla kaupunkien kanssa tulisi löytää yhteinen sävel siitä, miten asuntoja tuotetaan lisää. Ministeri lupasi myös, että ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden marraskuussa esittämä uusi, lyhyt 10 vuoden korkotukimalli, menee kevään kuluessa lainsäädännössä eteenpäin.
ARA-päivään osallistujat saivat ottaa kantaa Viestiseinän kautta siihen, lisääkö uusi kymmenen vuoden korkotukimalli heidän mielestään asuntotuotantoa. Äänestäneistä yli 70 % uskoi, että malli sysää liikkeelle paljon uutta kohtuuhintaista tuotantoa.
Esteettömyysmääräyksistä ei voi tinkiä
Kimmo Tiilikainen otti myös kantaa esteettömyyteen. Hänen mielestään esteettömyys on yhä tärkeämpi asia vanhuusväestön jatkuvasti lisääntyessä. ”Opiskelija-asunnot ovat ehkä ainoa, joissa esteettömyysmääräyksissä voidaan joustaa”, hän linjasi.
”Asumisviihtyvyys ja alueiden palvelut ovat tärkeä osa asumista sekä vanhuksille että lapsille. Jopa tärkeämpi kuin hiilijalanjälki. Sellaista Suomea on hyvä rakentaa”, Kimmo Tiilikainen pohti.
Pienet ja keskisuuret kaupungit näyttävä esimerkkiä päästöjen vähentämisessä
”Millaiseen elämäntapaan rakennettu ympäristö ohjaa”, kyseli ministeri. Hän muistutti, että julkinen valta voi vaikuttaa energiaratkaisuihin. Asumisen hiilijalanjälki syntyy pääosin asuntojen lämmittämisestä.
Tiilikaisen mukaan Pariisin ilmastosopimus on otettava todesta myös Suomessa ja asuminen on tässä keskeinen tekijä. Taantumasta huolimatta voidaan asiassa tehdä paljon.
Pienissä ja keskisuurissa Suomen kaupungeissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten on hiilijalanjälkeä on pienennetty viimeisen vuosikymmenen vuoden kuluessa: esimerkiksi Lappeenranta -80 % ja Joensuu -70 %. Käyttöön on otettu uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi puuhaketta. ”Vaikka meillä on kylmä ja pakkanen, voidaan päästöjä vähentää”, Tiilikainen muistutti.
Samalle päivälle sattunut Soneran verkko-ongelma ja ajoittainen Twitterin kaatuminen eivät hyydyttäneet Viestiseinää. Keskustelu ja osallistuminen oli vilkasta.
Kongressikeskuksen aulassa ARA-torilla tutustuttiin ARA-rahoitteisiin puukerrostaloihin, uuteen ARA-Hankepankkiin, Valpas-asiointipalveluun sekä RT-esteettömystietokantaan sekä keskusteltiin ARAn erityisryhmien investointi- ja hissiavustuksista.
Tutustu myös Kestävää kaupungistumista -artikkelit