| |
|
|
|
Kuva: Lumon Oy
|
| |
Parvekkeiden lasittaminen on lupaava korjausmetodi. Tiedämme edellisten tutkimusten perusteella, että lasittaminen suojaa taakseen jättämiään rakenteita ja pintoja poistaen tai vähentäen niiden korjaustarvetta. Lasittaminen myös eristää ääntä. Uusi tutkimus antaa lisää tietoa parvekelasittamisen energiansäästövaikutuksista.
Kenttämittausten mukaan parvekkeen lasittaminen muodostaa puskurivyöhykkeen rakennuksen ja ulkotilan väliin. Tämä vyöhyke pienentää lämpötilaeroja ja siten julkisivun lämpöhäviöitä 15-20% lasitetun parvekkeen kohdalla. Tutkimusta täydennettiin tietokonesimulaatioilla kerrostalohuoneiston mittakaavassa. Huoneistoon, jonka parveke lasitettiin, saatiin aikaan Suomessa keskimäärin 5,9% energiansäästö. Jotta tätä voitaisiin verrata tarkemmin esim. muihin energiansäästötoimenpiteisiin, tulee puskurivyöhykkeen tutkimusta jatkaa rakennusmittakaavassa.
Korjausmetodin mahdollisuuksista saa silti jo otteen. Kenttämittauksissa huomattiin, että lasitettujen parvekkeiden huoneistojen sisälämpötilat olivat keskimäärin 0,5 astetta viileämpiä kuin lasittamattomien. Tämän lisäksi asukkaat olivat useassa asunnossa reagoineet vähentyneeseen vedontunteeseen ja säätäneet itse sisälämpötilansa jopa yli 1,0 astetta viileämmäksi. Motiva oy arvioi, että sisälämpötilan laskeminen asteella tuottaa 5% energiansäästön rakennuksen mittakaavassa. Tämänkaltainen sisälämpötilan laskemisen tuottama lisäsäästö ei vielä sisälly edellä mainitsemaani lasittamalla saavutettavaan 5,9% keskimääräiseen energiansäästöön. Voisimmeko täten olettaa, että joissain tapauksissa lasittamisella saavutettu energiansäästö jopa kaksinkertaistuisi asukkaiden luonnollisen reaktion johdosta?
Energiansäästö kerrostalohuoneistossa Suomessa vaihteli 3,4 ja 10,7 %:n välillä. Eniten energiaa säästyi Etelä-Suomessa sijaitsevissa 1970-luvun elementtikerrostaloissa. Etenkin tuloilmaratkaisu vaikutti energiansäästöön. Merkittävästi enemmän energiaa säästyi, mikäli parvekkeella esilämmitettyä ilmaa käytettiin hyödyksi. Nykyään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lasitetun parvekkeen kautta tuloilman ottaminen on mahdollista, mikäli lupaa haettaessa esitetään suunnitelmat siitä, kuinka ilman laatu taataan. Esilämmitetyn tuloilman turvalliseen käyttöön tulemme tarvitsemaan uusia suunnitteluratkaisuja.
Parvekkeen tyyppi, eli kuinka paljon vanhaa julkisivua lasittaminen jätti taakseen, sekä rakennuksen suhde ilmansuuntiin vaikuttivat myös merkittävästi energiansäästöön. Sen sijaan maantieteellinen sijainti, parvekkeen eristystaso tai parvekkeen ilmantiiveys eivät olleet keskeisiä.
Energiansäästön edellytyksenä on, ettei parveketta lämmitetä millään ylimääräisillä laitteilla ja että laseja pidetään lämmityskaudella ensisijaisesti kiinni sekä kesällä auki. Tutkimuksen perusteella lasittaminen eristämättömillä ja avautuvilla lasituksilla ei Suomessa kesällä käytännössä aiheuta asuntojen ylilämpenemisen vaaraa. Jopa harvinaisissa ääritilanteissa, joissa kesällä suljettujen parvekelasituksien vaikutuksesta lämpötila parvekkeen sisällä nousi hetkellisesti yli 35 asteen, nousi itse asunnon sisälämpötila enimmillään 0,9 astetta.